lauantai 22. elokuuta 2020

Kyl mäkin vihaan mua

Tääl on liian kylmä.
En jaksa enää taistella.
En odota ensi yötä.
Ne on täynnä painajaisia.
Mua sattuu, joka yö.
Päivälläkin äänii.
On todellakin työ
Olla tottelemat käskyi jäisii.
Viillä, vedä lääkkeit.
Tapa ittes, tapa ittes.
Kuka sua tartteis.
Lähe menee sitte, menee sitte.
Ehkä huomenna saan voimaa.
Tehä sen vihdoin.
Kohdata Jumalan taivaan.
Ja laittaa oven kii.

Uusi vanha biisi

 Eli täs biisi jonka oon kirjottanu reilu 10 vuotta sitten. Nyt taas ajankohtanen

https://youtu.be/0R7L1Z_hdCE

Kielletty rakkaus 

...

 Kyl mä tiiän millon mun seuraa ei kaivata. Onhan kaikiĺla parempi olla ilman mua

perjantai 21. elokuuta 2020

Äänien valtataistelu

 Paskaa. Vituttaa. Ahdistaa. Tekee mieli viiltää. Olispa elämä jo ohi. Miks mun piti syntyä. Tä on vaan pelkkää kärsimystä. Auttakaa mua!! En pysty tähän. En vittu pysty. 

Mikä mua vielä pitää täällä. Ehkä perhe. Ja se et en oo varma joutuuko helvettiin jos tappaa ittensä. Vaikka sinne mä varmaan joka tapaukses päädyn, Ku oon pahan lapsi. Pahoille ihmisille tapahtuu pahoja asioita. Joten kai mä sit vaan on vitun paha. Onko pakko jos ei tahdo? Saanko tappaa itteni nyt.

Mä vihaan mun elämää. Pää täynnä paskoja ajatuksia. Se mies. Se puhuu mulle aina välillä. Käskee tappamaan itteni ja muut. Käskee viiltämään ja ottamaan ylimääräsiä lääkkeitä. Mä en tiiä miten pääsen siitä eroon. Se jotenki telepaattisesti laittaa ääniä mun päähän. Sit kuulen kans toisen miehen ääntä. Siit en tiiä kuka se on mut se varottaa mua ihmisistä. Et ne haluu tappaa mut ja vahingoittaa mua. Ja sit mun päässä on kauhee taistelu ku äänet tappelee keskenään. Ne käskee tappaa ja samalla varottaa mua et ihmiset haluu tappaa mut. Ne käskee ottaa yliannostuksia mut samalla ne varottaa et ei saa ottaa lääkkeitä ku niissä on jotain ylimäärästä. Kaikki vihaa mua. Ja siks mun pitää kuolla.

Mä tarviin apua. En saa nukuttuu. Mitäköhän maanantaina tapahtu. En muista sitä että amppari oli mun kotoon. Mitenköhän pääsin noi jyrkät portaat alas... Ei mitään muistikuvaa. Mä muistan et mulle annettiin lääkehiiltä ja en pystyny juomaan sitä ku oli niin pahaa. Ne vaan pakotti mut lopulta ne otti sen pois ku tajusivat etten aio juua sitä. Mä sanoin et oon ottanu 10 tenoxii vaikka oikeesti määrä oli lähemmäs kahtakymmentä. Mut miten aspan hoitaja tajus ees tulla mun luokse. Vaan siks että en vastannu puhelimeen. Kai.. Niin ne ainaki sano. En muista..

Meen tänään taas porukoille viikonlopun viettoon. En pystyis olee yksin. Ahdistaa liikaa. 

Syömisetki menny päin helvettii. Eilenki söin vaan yhen saarioisten roiskeläppä pizzan. Ei oikeen maistu toi ruoka ku ahdistaa ja äänet huutaa. Eilen meni kyl kotikäynnil hyvin. Ei niin paljoo ahdistanu ja sain jonki verran juteltuu. Ja tänänen kotikäyntiki meni ihan hyvin. Käytiin vuohiksella. 

Mut nyt ahdistaa. Vien K-siskon bussipysäkille kolmeks ja sit meen porukoille. Pakko säilyy elossa. Kai.. Miksi muka??!! Eiks se nyt ole ihan täysin yhdentekevää että elänkö vai kuolenko. Kaikki olis niin paljon paremmin jos en olis syntynykkään. Mun takia mun siskot ja make on kärsiny. Äitistä puhumattakaan. Mun syy mun vika mun syy mun vika. Miksi mun piti vittu syntyä. :( Vittu

Tekee mieli viiltää. Mut en voi. En halua satuttaa äitiä. Ja mä bustautuisin siitä ku me ollaan äitin kanssa alottamassa uimassa käynti. Ni ei oo mitään kohtaa kehossa johon kukaan ei näkis. Voimia Sandra. Sä pystyt siihen. Oikeesti. Kuolisinko jos vetäisin koko dosetillisen lääkkeitä. Ehkä.. Vois koittaa. Tai sit ei. En tiiä... Vittu

Kiitos hei

keskiviikko 19. elokuuta 2020

Tämmönen

 Piirustus vuodelta 2010

tiistai 18. elokuuta 2020

...

 En halu elää. Kumpa kuolisin pois. Nyt. Pian.

Ei ketään varmaan kiinnostais vaikka kuolisinki. Miks en voi vaan viiltää ranteet auki. Ja kuolla pois rauhallisesti. Tai vetää lääkkeitä

maanantai 17. elokuuta 2020

Tein uuden tube videon "myday"

https://youtu.be/z_Mji4FSdh8

Tossa linkki siihen. Tän päivän tapahtumista

😶😶

Oon vaan taakaks

Mun pää on täynnä kaikkee paskaa. Tekee mieli viiltää. Kattoo ku se tumman punanen veri laskee kättä pitkin. Miks mä en saa päättää mun kehostaa. Aina muut vaan käyttää mun kehoa.  

On helppo olla lihava. Harvemmat ihmiset kiinnostuu musta. Näin on turvallisempi. Kumpa tää elämä olis jo ohi. Ei tartteis enää kärsiä. Ku ei musta oo vittu mihinkään. Vihaan itteeni.

Kelatkaa ihminen, joka on maailman paskin ja inhottavin. Oksettavin ja vastenmielisin. Mieti sen naamaa. Mieti miten paha ihminen se on. Ja sit mieti ettet ikinä pääse siitä ihmisestä eroon. Se vaan on aina joka paikassa missä oot. Se ei jätä sua ikinä rauhaa. Sä vihaat sitä ja se vihaa sua. Mut et pääse siitä eroon, 

Voispa ittelleen hankkii lähestymiskiellon.

Ei tästä tuu vittuukaan. Olispa mun elämä jo ohi.

Sitäpaitsi lääkehiili on ihan kauheen makusuta.

Äänet kiusaa. Käskee viiltämään. Olisin vaan halunnu nukkuu tän päivän, Mut ku otin taas muutaman tenoxin liikaa. Ja jouduin päivystykseen. Onneks en sentään osastolle. Unet ollu taas 2-5h yössä. Ja kun meen porukoille ni täytyy pitää kulissei pystys. En haluu et ne näkee et oon taas alamäessä. Tosin mitä välii silläkään on. 

Joku vois tulla ampuu mut. Oon semmostakin miettiny et otan pikkuveljen kuulapyssyn ja uhkailen sillä poliisia. Ni sit sen poliisin on pakko ampuu mut. Ainakin mä toivon.

En usko et kukaan jäis mua kaipaamaan. Oon vaan niin turha. En halua helvettiin mut oikeestaan en nää täs mitään vaihtoehtoja. Mun on pakko tappaa itteni. Oon vaan taakaks.

Sä satutit mua
rikoit mut
vihaan sun tekoa
mut samalla 
rukoilen sulle pelastusta
en halua pahaa sulle
vaikka niin vois kuvitella 
Mikä oikeus sulla oli
tuhota mun elämä
Toivon silti että taivaan portilla
sunkin synnit on maksettu
Jumalan armo on suuri
suurempi ku sun tekos
Yritän antaa anteeks
mut se on vaikeeta

En osaa mitään. Oon surkee kaikessa mitä yritän. Ja se syö mut elävältä. Motivaatio katoaa. Koko elämän suhteen.

Jos oon viel elos sillon. Kampaamo käynti parin viikon päästä. Ja äitin valmistujaiset 28.8

Sekavaa paskaa.

En pysty syömään enkä mitään. Tinnitus melkeen yhtä kovaääninen ku äänet mun päässä. Se mies laittaa ääniä mun päähän. Se haluu tuhota mut. Se haluu että mä tapan itteni. Mut oonkin vahvempi ku se kusipää. Mä en luovuta. Ainakaan ihan vielä. Vaikka toivon että mul olis pokkaa tehä se. Itsemurha

sunnuntai 16. elokuuta 2020

Ehkä. Ehkä ei

 Tarviin miettimis tauon. Otin muutaman ylimääräsen tenoxin. Ehkä ne auttaa. Toivotaan. Yksin oleminen on kamalaa. Mut on pakko pärjätä. 

Hyi vittu. 

Alkaa tenoxit vaikuttaa.

Öitä

torstai 13. elokuuta 2020

En aio tappaa itteeni mutta

 Haluan kuolla.

Kaikki vihaa mua. Varsinkin mä. Anna mun jo taivaan Isä kuolla. Tää on liian rankkaa

sunnuntai 9. elokuuta 2020

lauantai 8. elokuuta 2020

Omapahan oli vikani

Paha olo. Tekis mieli viiltää. Se olis ihanaa. Ah sitä hallinnan tunnetta. Mä päätän millon sattuu ja missä kohtaa kehoa. Ne ei päätä sitä vaan minä. Get out of my head. Näin sitä miestä taas eilen. Se tuntuu vaan aina yhtä pahalta. Vaikka vaan ajoin sen ohi autolla. Kelatkaa jos olisin vähän painanu kaasua. Ja kaartanu vasemmalle. Ajanu sen yli. Se sais mun puolesta vaikka kuolla. Sekin tappoi mut. Mikä oikeus sillä oli vahingoittaa mua jos mä en saa satuttaa sitä. Mietin vaan sitä makaamas kuolleena tien vieres. Se tuntuu niin oikeelta.

Tietenkään en koskaan pysty tekemään niin. Sitä paitsi omapa on vikani ku en ilmottanu siitä sillon poliisille. Turha sitä on jälki käteen parkua. Ja muutenki. Mähän annoin sen tapahtua. Mä lähdin sen miehen mukaan. Elämäni suurin virhe arvio. Ja mä oon muka järkevä ihminen. 

Ahdistaa niin vitusti. Pää täynnä ajatuksii joista en saa kiinni. Paitsi viiltely-ajatukset. Ne on kirkkaana mielessä. Mut kun en voi. 

sunnuntai 2. elokuuta 2020

Ahdistaa

Terve vaan. Väsyttääkö? No ei. Miksi ei? Koska ahdistaa. Mikä? Koko tää elämä.

Miksi mun piti syntyä? Onko mun elämä vaan yks vitsi? On se. Eiköhän nää naurut oo jo naurettu? Eiköhän oo aika jo lopettaa tää. Pää täynnä ja tyhjä samaan aikaan. Olis niin paljon asiaa mut en saa ajatuksista kiinni. Ahdistaa.

Oli miten oli mut se on mun syytä. Anteeksi.

Kielletty rakkaus.
Olis jo aika unohtaa.
Mutta se on mahdotonta. 
Miten joku jota rakastan näin paljon,
voi aiheuttaa näin suurta kipua.
Auta mua unohtaa sut.