maanantai 13. lokakuuta 2014

Sandra itsenäistyy pikkuhiljaa

Kuulin viime keskiviikkona, et saan muuttaa kuntoutuskotiin marraskuun alussa. Mä olin koko ajan siis siinä uskossa, että saan muuttaa vasta joulukuussa, mut siel vapautu asunto jo nytte :) Kuntoutuskoti on semmonen, et siel on niinku omat asunnot, mut siel on yhteiset tilat arkipäivinä käytössä ja hoitajat. Siihen kuuluu myös muutama ryhmä ja kotikäynnit. Se on rivitalo. Aika jees, vaikka on siinä huonotki puolensa. Aattelinki tehä DKT taitoja hyväksikäyttäen muuttamisen plussat ja miinukset asiasta tähän:

Plussat:
- saa alkaa itsenäistymään
- saa sisustaa oman kodin
- Nelli tulee mukaan
- pääsen ulos lenkkeilemään Nellin kanssa(tällä hetkellä täällä meillä päin se on mahdotonta, koska raiskaaja asuu niin lähellä, etten uskalla)
- saan tehä sitä ruokaa mitä haluun
- ei oo kovin pitkä matka kotiin
- saan elämiseen (esim. siivoomiseen, pyykkäämiseen, ruoan laitoon....) tukea hoitajilta
- muutan suht lähelle kaveri J:tä ja kaupungillekkaan ei oo pitkä matka
- oma  rauha!
- saa tehä palapelei omal pöydäl
- saan kattoo tv:stä mitä haluun ja millon haluun
- suht lähel kauppa joka on joka päivä auki 7-22(paitsi su 10-22)
- yllättävää kyllä, mut mun rahatilanne paranee! Saan siis kuntoutustukea, takuueläkettä, eläkettä saavan hoitotukea ja haen asumistukea. Mul jää kaikkien peruskulujen(vuokra(johon kuuluu vesi ja sähkö), laskut(puhelin ja tabletti), hygienia ym päivittäiset tarvikkeet, bussi kk lippu, ruoka ja Nellin ruoka, psykoterapia käynnit....) jälkeen käteen 200-300euroa kuussa... What the...?! Laskettiin tt J:n kanssa.

Miinukset:
- yksinäisyys ahdistaa ja pelottaa
- pelkään, että alan viiltelemään taas
- pelkään että vointi huononee ja joudun sairaalaan
- pakko ostaa teräviä veitsiä ruuan laittoon ja ne pelottaa
- joudun kävelee kuoroon myöhään illalla ku bussit ei kulje niin myöhään
- laulutunnille meno vaikeutuu, mut äiti vissiin kuljettaa mua sinne, ku sinne on joku 7km matka ja en ees osaa sinne kävellen
- en kehtaa laulaa siel kämpäs, mut pakko harjotella kuoroo varten ja muutenki haluun laulaa(en siis kehtaa sen takii, et jos joku kuulee)
(- mun syntikka ei EHKÄ mahdu sinne uuteen kämppään)
- liian kaukana äitistä :(
- muutenkaan en oo tottunu asumaan rivitalossa ku meil on omakotitalo ja iiiiiso piha
- säännöt ja hiljaisuusaika ärsyttää
- ärsyttävää jos joka aamu tullaan herättää ja muutenki koko ajan kyylätään mitä teen
- yks ärsyttävä(mut tavallaan aika hauska) naapuri, jonka tunnen pv yksiköstä
- pitää aina ilmottaa, jos joku on tulos yöks tai jos mä meen yöks pois
- pelottaa et Nelli ei sopeudu ja alkaa haukkuu siel, ku on vieraita ääniä
- pelottaa, et jos en jaksakkaan lenkkeillä Nellin  kanssa
- pitää käydä yksin kaupassa
- sauna on, mut käytös vaan päiväsaikaan, ku hoitajat on paikalla(näin ymmärsin)
- pyykkitupa käytössa vaan hoitajien läsnäollessa
- muutto on aika rankkaa puuhaa

Noin... ei nyt enempää tullu mieleen, mut tos onki jo aika paljon

Voisin kertoo vähän siitä muuttamisesta. En siis muuta silleen kerralla. Oon siel eka vaan pari tuntii kerralaan ja nukun kotoon. Ja sit pikkuhiljaa pidennän asunnossa olo aikaa. Ja siis Nelli on tietty aina mun kanssa. Sovittiin silleen, että nään alkuun tt J:tä joka toinen viikko asunnolla ja joka toinen polilla, ja hoitaja T:n kanssa sovittiin että nähään joka perjantai asunnolla. Jännittää ihan sikana toi muutto :( Suorastaan stressaan. Vuokrasopimus tehään ens viikol vissiin ja avaimen saan varmaan myös sillon.

Mul on hone torstaina. Sinne tulee määä, äiti, tt J, hoitaja T, lääkäri ja kuntoutuskodin hoitaja J. Toivottavasti se menee hyvin. Informaan tänne sitte mitä päätettiin.

Pakko tähän viel loppuun mainita tänäsestä Pää pyörällä ryhmästä. En pystyny kaikkeen osallistumaan ja alku meni huonosti ja itseä moittien, mut loppuosa meni paremmin. Ihan lopuksi pyöräytettiin onnenpyörää ja sieltä tuli keskustelu aiheeksi "tämä kokemus muutti elämäni". Mä tiesin heti mikä se olis, mut ajattelin  automaattisesti, että siitä ei saa puhua. Muut kerto: "mun keskenmenot", "oma sairastuminen" jne. sit tuli mun vuoro... Sanoin, että mul tulee vaan yks niin suuri asia mieleen, että sitä ei voi sanoa. J sano, että muutkin (etenkin An) on kertonu todella yksityisiä ja luottamuksellisis asioita. Kysyin J:ltä, että tietääks se mitä tarkotan. Se sano joo. Kysyin saako sen sanoo. J sano, että sun pitää ite päättää mitä sä sanot. Sit mä sanoin: "No mun kokemus on semmonen, että joku kolme vuotta sitte jouduin raiskauksen uhriksi. Monet sano, että oon rohkee, ku kerroin... Nyt jälkeen päin vähän hävettää :/ mutmut.....

ei mul kai muuta

15 kommenttia:

Särjetty kirjoitti...

Moi!

Jäin sanattomaksi postauksesi luettuani. En tiedä mitä sanoisin. Ensiksikin paljon onnea että pääset itsenäistymään. Todella rohkeaa. Vielä rohkeampi veto oli kun sanoit ääneen raiskauksesi. En voi oikein sanoa muuta.

Muuton vuoksi sulla on varmasti paljon kiireitä, mutta silti kysyn haluaisitko jutella mun kanssa? Entä miten?? Vertaistukena toinen toisillemme. Mua itteeni ärsyttää ihan saatanasti ku musta tuntuu et mangun susta ittelleni tukea, vaikka sulla on muutakin elämää ja omia huolia.
Mua ärsyttää/ harmittaa/ masentaa/ yms kun en saa mistään vertaistukea raiskaus juttuun. Mulla ei oo ketään kenen kanssa puhua kokemuksistani, ketään jolla olisi samanlaisia traumojajoista selvitä.

Voimia sulle muuton kanssa ja muutenkin. Haleja ♥

T. Särjetty

Sandra kirjoitti...

Kiitos kommentista. Olis ihan kiva jutella sun kanssa, mutta missä? Facebookis? Vertaistuki on aina tervetullutta :)

voimia sullekki, toivottavasti saat puhuttuu jollekkin muullekki raiskauksesta

Särjetty kirjoitti...

Moi Sandra!

Anteeksi, etten ole vastannut sinulle aikaisemmin. Tai no itse asiassa olin vastaamassa sinulle jo aiemmin, mutta puhelin ei tykännyt musta, ja kadotti mun kirjoittaman tekstin, enkä sitten jaksanut alkaa kirjoittamaan sitä alusta.

Pakko sanoa heti alkuun, vaikka mulla onkin ikää 17 mittarissa, en ole mikään 'normaali' nuori jonka on aivan pakko saada päivittää faceaan 24/7. Mulla on ollu face vasta hetken käytössä ja uusavuton kun olen kaikkien teknisten härpäkkeiden ja tietokone juttujen kanssa en myöskään facea osaa käyttää. -.- Kyllä maailmasta löytyy yksi 17 vuotias suomalainen joka ei osaa käyttää facea. Joten jos valitsemme facen keskustelupaikaksemme älä ihmettele jos teen tai kysyn jotain outoa. Mua saa tietysti neuvoa, olen kiitollinen avusta. :)


Huomenna mulla on sekä psykiatrin että lääkärin aika. Pidän mun lääkäristä ihan hirveästi. Hän on todella mukava ja työnsä osaava. Ajatuksissa on ollut että kysyisin saisinko raiskaus traumoihin vertaistukea jostain.
Psykiatri mulla vaihtui hetki sitten, eikä tän nykyisen kanssa suju ihan hirveän hyvin. Mun on muutenkin tosi vaikea puhua itsetuhoisuudestani saati raiskaus muistoista. Lääkärilleni voisinkin puhua, mutta hän on hemmetin kiireinen, ja läneltä on vaikeaa saada yhtä aikaa kahdessa kuukaudessa, joten häntä on erittäin vaikea tavoittaa. :.. (

Hups! Tulipa pitkä teksti. Toivottavasti jaksat lukea loppuun asti. Paljon halauksia ♥♥♥♥

Pakko vielä sanoa, että sun blogiasi on todella kiva lukea, vaikkakin aiheet useimmiten ovat aika ikäviä.. Mutta ainakin minun on helppoa samaistua valitettavan moniin teksteihisi. Odotan aina kovasti milloin olet jaksanut/ ehtinyt tehdä uuden postauksen. ♥ Olen saanut paljon vertaistukea blogiasi lukemalla, Iso Kiitos siitä Sandra ♥♥♥

T. Särjetty

vesta kirjoitti...

Kannattaa olla varovainen noiden some-viritysten kanssa, jos niitä ei osaa käyttää hyvin. Teidän aiheet on varmaankin tarkoitettu vain teidän nähtäväksi, joten ei ole hyvä vahingossa losauttaa niitä koko maailman ihmeteltäviksi?

Itse keskustelisin sähköpostitse tai jollain muulla paremmalla ja lähtökohtaisesti suljetulla systeemillä, vaikka osaisinkin käyttää somea.

Särjetty kirjoitti...

Moi vesta!

Kiitos vinkistä :) Itekin olen vähän funtsinnut samaa..

T. Särjetty

Särjetty kirjoitti...

Moi Sandra!

Huomasit varmaan vestan viestin? Kävisikö sulle jos juteltaisiin sähköpostin välityksellä?

Ja sitten mulla olisi vielä toinen kysymys: sinähän olet käynyt DKT-terapiassa. Voisitko kertoa siitä jotain? Nimittäin mä saatan päästä vuoden alusta sinne!! :D ♥♥

Paljon haleja teille kaikille jotka luette näitä viestejä♥♥♥

T. Särjetty

Sandra kirjoitti...

olis ollu kiva jutskaa reaaliaikaisesti, mut ehkä se sähköposti on sitte "turvallisempi" vaihtoehto... :) Mun s-posti osote on rikottulasi@hotmail.com

Kirjota sä ekana

Särjetty kirjoitti...

Moi Sandra! :)

Tiedän oon kirjoittanut sulle monta pitkää viestiä, en tarkoita et sun pitäis vastata samaan tahtiin, Ei toki. Oon vaan kirjoittanut nyt lomalla ku on ollut vapaanpaa, maanantaina täytyy jälleen mennä kouluun... :( Joten lue vaan kun siltä tuntuu :) ei mitään paineita.

Halaus ♥

Terveisin Särjetty

Jaska Jokunen kirjoitti...

Hienoa ett oot päässy askeleen lähemmäs itsenäistymistä! Paljon onnea! <3 Miten on sujunut?

Särjetty kirjoitti...

Hei Sandra!

Mul on huoli susta.. En oo kuullut sinusta mitään, en täällä blogissa, enkä myöskään sähköpostilla. Onko sinulla joku hätä vai normaalii kiireistä elämää? Voisitko kertoa olevas hengissä?

Tiedän, etten ite oo ollu sun suuntaasi kovinkaan paljoa yhteyksissä, mutta mulle tulee kamalan levoton olo, kun et sano sanaakaan. En halua syyttää sinua ettet ole tehnyt sitä ja tätä ja tota. Ei. Ei. EI. On hyväksyttävää ottaa omaa rauhaa ja tilaa hengittää. Ei aina tarvitse jaksaa päivittää blogia ja kertoo vointia. En syytä sua, ethän ymmärrä väärin.

Minä olen vain tämmöinen idiootti toisista huolehtiva, joka ei tänäänkään saanut itseään hengiltä...

Öitä Sandra ja te muut jotka luette tämän viestin.

-Särjetty

Jaska Jokunen kirjoitti...

Miten menee? Kaipaan kuulumisiasi kovasti, toivottavasti voit hyvin. <3

Särjetty kirjoitti...

Moi Sandra!

Sinäkin taisit kysyä onko mulla blogia (?) Nyt voin vihdoin vastata myöntävästi :) Osoitteesta www.tahdonpois.omablogi.fi löytyy mun ainakin toistaiseksi tosi lyhyt blogini. Kiitoksia jos joku lukee sitä ♥♥♥

T. Särjetty

Särjetty kirjoitti...

Sandra olet ollut päivittäin mun mielessä. Onko sulla kaikki okei? Et oo vastannu mihinkään viestiin tai kirjoittanut postausta (viimeks 2kk sitten). Pliis kerro olethan sinä vielä hengissä?

Hätääntynyt Särjetty

Sandra kirjoitti...

Elossa olen ,mut jaksaminen ja aika kortilla, koska kirjotan omaa elämänkertaa :) kiitos huolenpidosta<3

Särjetty kirjoitti...

Ihanaa kuulla sun olevan hengissä! ♥♥♥♥

Paljon voima haleja sinne suuntaan


♥: Särjetty