Baari-ilta

Eilen oli A:n synttärit. Tarkotus oli ryypätä aivot pelloille, mut toisin kävi. Olin ostanu viina pullon, jonka korkkasin ja simaisin vähän. Sen jälkeen en pulloon enää koskenu. Baarissa join yhden drinkin ja yhden karpalolonkeron. Äiti soitti kesken illan mulle ja sano, että Krisse oli huolissaan soittanu äitille. Se oli huolissaan mun alkoholin käytöstä. Ja varmaan myös siitä, miten viime baari reissun jälkeen kävi. Mä suutuin Krisselle aluks, mut mä tajusin sit sen, et Krisse oli vaan huolissaan. Sovittiin illalla riidat onneks :)... No äiti oli tosi vihanen ja sano, että humalan hakunen juominen on lapsellista(niinhän se on). Se oli myös huolissaan. Ja oli myös pettynyt, ku mä olin luvannu,että juon vaan vähän. No mä lupasin äiteelle, että en juo paljoo. Ja pidin lupauksen :) Tulin yöks kotiin, vaikka oli tarkotus mennä A:n luokse yöks. Äiti oli tyytyväinen ja niin olin määkin... :) Hauskaa oli! Ilman että olin sen enempää humalassa.

Mä jopa meikkasin ja suoristin hiukset. Viimeks ulos lähdettäessä meikkasin sillon, ku pari vuotta sitte se mies raiskasn mut. En ollu sen jälkeen uskaltanu kaunistaa itteeni, ku pelkäsin , että oon viehättävän näkönen. Vaikka mä oon kyl ruma. Mut en kato haluu antaa semmosta kuvaa, että oon ehostanu itteeni. Miehet luulee, et mä oon niit varten meikannu. Meikkaan ihan itteeni varten. Se oli vähän pelottavaa, mut mä ylitin itteni. 

Me laulettiin karaokee ja mä sain kehuja :) se oli kivaa... Mun kaverin poikaystävä kehu yht H-K:ta ku sillä on tosi hieno ääni, mut lopuks se sano, et mul oli koko illan paras lauluääni. Jossain vaiheessa kaverit meni tanssimaan. Mä en uskaltanu, koska viimeks ku menin tanssii, ni ilta päättyi huonosti. Ne tanssi silleen perset heilutellen ja mä aattelin, et jos mäkin oon tolleen tanssinu, ni se oli mun oma vika, et tulin raiskatuks. Siel oli yks ällö vanha pappa. Se tuli juttelee meijän pöytään. Mä menin ihan paniikkiin. En saanu sanottuu, et paikat oli varattuja. Onneks kaverit sano sit. Mä menin ihan lukkoon.. Mua pelotti ja ahdisti. Mut se meni ohi onneks aika pian.

Nyt mul on vaan semmonen ongelma, et mul on nyt se viina pullo.. mitä mä sil teen. Tiiän, et jos mä säilytän sen ittelläni, ni juon sen joskus. Kaiken kerrallaan... Ottakaa se pullo multa pois! Jooko?

I will make you pray

Mul oli tänään taas CRT. Tehtiin kaikenlaisia tehtäviä. Se on itse asiassa ihan kivaa puuhaa. Paitsi välillä mä katoan tilanteesta ja on vaikea palautua takasin jatkamaan tehtävää. Se on ärsyttävää... Siellä on esimerkiksi semmosia tehtäviä, että on paperilla lukuja ja siitä pitää ympyröidä vaikka parilliset luvut. Pari riviä teen ja yhtäkkiä mä vaan katoon. En saa enää kiinni siitä, mitä pitikään ympyröidä ja joudun palaamaan taaksepäin ja tarkistaa mitä sieltä on ympyröity.

Tehtävien jälkeen mä kerroin hoitaja T:lle, että aion perjantaina ryypätä, ku mennään kaveri porukalla baariin viettämään A:n synttäreitä. Sovittiin, että jätän lääkkeet ottamatta ainakin illalla, ku lääkäri oli viimeksi tehnyt semmosen päätöksen. Ja jos mä vielä viiden jälkeen aamulla juon, niin sitten en ota aamu lääkkeitäkään. Toivottavasti tulee kiva ilta :) Mä jo äitillekkin sanoin, että juon, ni ei tarvitse salaa juoda. Vaikka kyllä mä 21-vuotiaana saan tietty itse päättää, juonko vaiko enkö. Ja mä aion todennäköisesti juoda aika paljon...

CRT:n jälkeen menin ostaa bussi kortin. Seutulipun siis. Se on voimassa 30 päivää ja sillä saa matkustaa niin paljon ku haluaa. Ja pääsen sillä myös isovanhempien luokse, vaikka ne asuu toisessa kunnassa. Se on aika kätevä :). Sen jälkeen ku olin ostanut sen kortin, niin menin bussi pysäkille. En ollut varma, että oliko bussi  jo mennyt, ni  mä kysyin yhdeltä papparaiselta, että onko se mennyt. Siis minä! Minä puhuin tuntemattomalle papparaiselle. Se oli tosi tosi ahdistava kokemus, mutta samalla ehkä askel eteenpäin? No ei se bussi ollut vielä mennyt. Siinä oli odottelemassa myös joku mummo, mutta se  ei kuullut mun kysymystä.

Viikonloppu meni vaihtelevissa merkeissä. Välillä ahdisti tosi kovin ja välillä vähän vähemmän. Koko ajan oli kyllä semmonen pieni ahdistus ja tänään on myös ahdistanu vähän. Mutta mä saan jonkin verran kontrolloitua sitä pahaa oloa. Ei esimerkiksi ole nyt tarvetta ottaa tarvittavia lääkkeitä. Viillellä kyllä tekisi mieli, mutta mä taistelen sitä vastaan. En aio viiltää, en todellakaan.