Hautajaiset

Eilinen oli tosi rankka päivä. Mä en enää ikinä haluu mennä hautajaisiin. Mä itkin koko toimituksen ajan. Se oli ihan kauheeta. Ku näin serkku pojat 13 ja 16 vuotiaat, jotka joutus hyvästelemään oman äitinsä, ja puhumattakaan sedästä, joka hyvästeli vaimonsa. Koko tilaisuus oli tosi dramaattinen.. Ja mä itkin ja itkin. Ja ahdisti niiiiin kovin, mut en tarvinnu tarvittavia

Illalla oli sit vähän kevyempi tunnelma kotona. Pelattiin M-siskon kanssa simssii.. Tai oikeestaan tehtiin vaan perhe, mut se oli ihan sika kivaa.

Täytyy viel sanoo, et vitutti sunnattomasti, et mä joutusin tulee takas tänne osastolle viel. Onneks pääsen tänään viel iltalomille. Sit täytyy venaa keskiviikkoon, et pääsen kotiin taas. Ehkä kokonaan. Nyt on menny niin hyvin, et kyl mä uskon, et pääsen kokonaan kotiin. Kokonaan on muuten tosi vammanen sana...

Pakkohoito jatkuu toistaiseksi

Tänään oli se kauan odotettu hone. En päässy kotiin, mut jäi semmonen maku et ens viikolla pääsisin ehkä, jos menee tää viikko hyvin. Honessa oli tosi hyvä tunnelma ja siel vitsailtiinki jopa :) Äiti ja Krisse oli siel mukana.  Saatiin jopa siitä puhuttuu, et en oo yhteisis tilois, koska muut puhuu viiltelystä, tai siis jotkut tietyt. Lääkärillä oli siitä jo tieto ennen ku mä olin kertonu. Olikohan hoitajat kuullu, ku ne on puhunu, vai häiritseeköhän se jotain muutaki niin paljon, et on kertonu hoitajille.... Paha sanoo..

Pääsen huomenna lomille ja saan olla jopa yhden yön kotona. Ku perjantai aamuna on sedän vaimon hautajaiset.