tag:blogger.com,1999:blog-47663023639442898252024-03-10T23:34:20.902+02:00Näen sen lasin läpileft right wrong hate love and redlinesSandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.comBlogger571125tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-88718862852125893532024-03-10T23:34:00.001+02:002024-03-10T23:34:20.375+02:00<p> I hate only one person in this world and thats me</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-5111795810928263972024-03-03T19:40:00.004+02:002024-03-03T19:40:47.409+02:00I cannot<p>Epäreilua. Mun elämä alkaa taas mennä alamäkeen. Pitää nopeesti pistää stoppi. En halua sairaalakuntoon. APUA! Tarviin apua. Tä on liian raskasta</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-10783111058653291852024-01-21T22:46:00.004+02:002024-01-21T22:46:40.814+02:00<p> You know what... fuck you</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-10313668433462472502023-11-20T00:03:00.000+02:002023-11-20T00:03:02.114+02:00All i want Miksi mä en tuu raskaaksi. Mua rankaistaan.Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-90392268556662026302023-04-03T22:22:00.001+03:002023-04-03T22:22:30.069+03:00<p> Vihaan olla minä.</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-76971325641728952762022-11-20T20:09:00.002+02:002022-11-20T20:09:19.533+02:00Vitun minä<p> Se varmaan vaan haluaa että mä näytän maailmalle vielä paskemalle. Enemmän ku mitä oon. Ja mä oon paljon.</p><p>Haluun tän ahdistuksen pois. En pysty enää. </p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-76414154982526126612022-11-19T00:01:00.004+02:002022-11-19T00:01:55.788+02:00<p> Stop ignoring me</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-27076725851999588662022-11-17T00:35:00.002+02:002022-11-17T00:35:57.068+02:00<p> Miksiköhän mä en ollut kiltti ja kultainen tyttö johon on kiva lähteä tutustumaan? </p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-4594444620618017362022-11-17T00:01:00.001+02:002022-11-17T00:01:19.522+02:00Ihmeellinen muisto<p> Mä muistan semmosen jutun... Olin koko lapsuuden ihannoinut yhtä biisiä. Sanoin sillon joskus 10 vanhana että vitsi ton mä haluun oppia laulamaan. Sanoin että se vois olla sopiva mun äänelle koska mulla on vahva ääni. Ja se että kehuin itseäni oli silloin jopa harvinaisempaa kuin nykyään.</p><p>Sitten koitti se päivä kun koin olevani valmis nauhoittamaan ton kyseisen kappaleen. Olin ehkä 20 vuotias. Äänitin sen ja musta se ei kuulostanut ihan hirveen kauheelta. Mut sit yks ihminen sanoi että se ei oikeen sovi mun äänelle. Muistan kun sillon tuntu et koko elämä romahti. Se mulle niin tärkeä biisi ei sopinutkaan mun äänelle. Olin niin odottanut päästä laulamaan sitä. Noh... voi että. Niin pieni asia. Silti niin iso. </p><p>Oon aina tuntenut kovin vahvasti. Vaikka en aina tunteita näyttänytkään. Siihenkin vastasin ehkä että ok. Menin huoneeseeni itkemään. Niin pahalta se tuntui. Dramaattinenko?</p><p>Tää tuli siis mieleen kun kuulin sen bändin yhtä biisiä. Ja itseasiassa tällä hetkellä soi juuri se kyseinen kappale.</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-52338756119639860272022-10-31T18:57:00.001+02:002022-10-31T18:57:13.651+02:00HILJAA!!<p> Ihan kauhee olo ollu muutaman viikon. Ja siis ei koko ajan. Välillä. Ahdistaa niin helvetisti. Ja tuntuu et mikään ei auta. Ja ajatukset on voimakkaina. Pahat ajatukset. Vittu ku haluaisin hetken olla rauhassa. Ilman että jotain koko ajan päässä pyörimässä ja ahdistamassa oloa. Haluun ihan pikkuriikkisen hetken olla rauhassa. MUTTA EI! MIKÄÄN EI AUTA! Olen tuomittu kärsimään näistä ajatuksista joka vitun ilta ja välil päivälläkin. </p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-90748831196130444152022-09-23T15:17:00.002+03:002022-09-23T15:17:30.158+03:00<p> As if he cares...</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-54550654949821745762022-09-13T19:11:00.001+03:002022-09-13T19:11:03.378+03:00Opamoxia tarvittaviksiNäin tänään lääkäriä. Nostettiin leponexia ja sen lisäksi aloitettiin tarvittaviin opamox. Toivottavasti nää nyt auttaa. Mulla on tosi outoja ajatuksia. Ja muutenki täällä tapahtuu outoja asioita. Telkkarissa ne vihjailee yhtä asiaa mulle. En halua avata että mitä. Mut ne puhuu mulle sieltä.<div><br /></div><div>Miksi en voi olla onnellinen kun kaikki on niin hyvin? Vai onko sittenkään..? Mä en tiiä mitä ite haluun ku äänet puhuu niin kovaa mun pään sisällä. En enää erota mikä on mun oma ajatus ja mikä on sen miehen lähettämä viesti mun päähän.</div><div><br /></div><div>Kun mulle tänään määrättiin opamoxia mä sanoin ihan suoraan että en voi sitä hakea itse koska pelottaa et otan yliannostuksen. Ni sit ne toi aspasta ne kotikäynnin yhteydessä. Otin yhden opamoxin. Kai se vähän auttoi. Kohta otan toisen. Määrättiin tarvittaessa 3x15mg. </div><div><br /></div><div><br /></div>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-91318419617927997742022-09-09T23:07:00.002+03:002022-09-09T23:07:18.052+03:00Ahdistaa <p> Mä haluisin vaan että tä menis ohi. Tää kauhee ahdistus. En jaksa enää. Haluan kuolla. Mun pitää päästä eroon itsestäni. Ahdistaa liikaa. Nää ajatukset. Mitä mä teen?</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-84640524738667608012022-09-03T12:29:00.002+03:002022-09-03T12:29:55.826+03:00Olenko oikeasti niin huono?<p> Melkein kuvittelin osaavani jotain.. hetken. Mut sit sekin vietiin multa pois. Kiitos vaan</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-79663990036763357842022-08-30T21:23:00.002+03:002022-08-30T21:23:49.340+03:00<p> Epäreilua</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-11476503307003061642022-08-28T21:35:00.001+03:002022-08-28T21:35:05.651+03:00<p> I dont care about you. You are only using me</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-62972244036611530292022-08-24T21:58:00.001+03:002022-08-24T21:58:05.571+03:00Mä olen SandraOon ruma. Oon lihava. Oon kuvottava. Mut silti mun mies rakastaa mua. Kaikkea mussa. Myös mun vartaloa. Miten? En mä ansaitse tämmöstä rakkautta. Mut mäkin rakastan häntä. Enemmän ku ketään tai mitään. Oon niin onnellinen mun rakkaan kanssa. Vaikka mua ahdistaa. Vaikka mul olis harhoja. Vaikka mua on käytetty hyväksi. Vaikka mut on raiskattu. Mun rakkaus on suurempaa. Ne ei enää vaikuta.<div><br /></div><div>Ja pakko viel lisätä että vielä vuosi sitten mä en oikeesti tiennyt että seksi voi tuntua hyvältä. Mut sekin on korjaantunut. Monet keneltä asiasta kysyin sanoi että pitää löytää sellainen ihminen johon luottaa ja jota rakastaa. Ne oli oikeassa. Mun elämä on niin paljon parempi laatuista ku vuosi sitten. Kaiken tän takia. Ja siis en tarkoita pelkkää seksiä. Vaan nimenomaan sitä, että on joku jota rakastaa ja joka rakastaa takas. Onhan mulla tosi vaikeita oloja. Ehkä tavallista keskiverto ihmistä enemmän. Mut mä elän.</div><div><br /></div><div>On mulla pakko-oireita, pakkoajatuksia, harhoja, pelkoja, ahdistusta, paniikkikohtauksia... Mut ne ei enää määritä mua. Olen muutakin ku sairaus. Olen Sandra. En ole sairas ihminen jonka nimi on Sandra. Olen Sandra jolla on sairaus.</div><div><br /></div><div>Tarvitsen tukea enemmän kuin jotkut. Tarviin aspaa ja polia. Tarviin intervallijaksoja ja lääkkeitä. Mutta mulla on elämässä muutakin nykyään. </div><div><br /></div><div>Olen onnellinen ❤</div>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-82445424900896347362022-08-20T03:12:00.001+03:002022-08-20T03:12:03.613+03:00:(<p> Oon lähes koko ajan stressaantunut ja ahdistunut. Haluun vaan pois tän tunteen</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-79100186854674709872022-08-15T03:17:00.002+03:002022-08-15T03:17:38.500+03:00<p> Ahdistaa taas. Kukaan ei ymmärrä </p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-19971158921885449512022-08-13T01:22:00.001+03:002022-08-13T01:22:33.102+03:00Sattuu<p> Ahdistaa ihan sikana. Johtuu suuresta pettymyksestä. Mut toisaalta...se oon vaan mä</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-22696599295654952392022-08-01T21:41:00.006+03:002022-08-01T21:41:56.071+03:00Vajoanko taas?Oli kiva kotikäynti aspan ohjaajan kanssa. Saatiin hyvin siivottua! <div><br /></div><div>Mut kauhee ahdistus päällä. Ollu koko päivän. Ja pitää puhua tästä perjantaina polilla. Jos H vois jotenki auttaa.. Lääkkeet olen ottanut ihan normaalisti et nyt ei voi siitä johtua. Mutta...</div>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-31410724229961929872022-07-31T22:08:00.003+03:002022-07-31T22:08:32.963+03:00Selviän silti<p> Ahdistaa niin vitusti taas. </p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-85449092670725013422022-07-25T23:42:00.000+03:002022-07-25T23:42:10.806+03:00Saanko mä ees siitä päättää?Miks mä oon aina se joka antaa? Ja sit kun pyydän jotain kerran, kerran elämässä pyydän jotain ni.. niin... Enhän mä mitään ansaitse. Saan vaan sen minkä itse itselleni hankin. Mut miksi mua kiinnostaa enemmän se että toiset saa. En ansaitse mitään hyvää. Koska olen paha ihminen.<div><br /></div><div>Ja siis mä haluan että kaikilla on hyvä olla. Mut mun mielestä mulla on oikeus pitää välit kaikkiin mulle tärkeisiin ihmisiin. Vaikka ne ihmiset ei olis tärkeitä jollekki muulle. Tiiättekö mitä mä tarkoitan. En haluu vihata ihmistä vaan sen takia että joku mun rakastama ihminen vihaa sitä. Mun mielestä mulla on oikeus omaan arviooni.</div><div><br /></div><div>Mun pakko-oireet saa koko ajan lisää eri muotoja. Täytyy laskea hampaita harjatessa alas päin 120:stä. Ja kun otan vettä lasiin ni pitää laskea. Välillä kun katotaan rakkaan kanssa leffaa ja en pysty keskittyy ni pitää laskea sanoja. Rappuset, askeleet joissain tietyissä paikoissa. Tietyillä teillä pitää kävellä ruutuja pitkin. Suojatiellä ei saa osua valkoisiin. Ahdistaa et hana on jääny auki tai levy päälle. Stressaa että valot on jääny päälle. Yks mikä vaivaa ihan hemmetisti on se, ku me rakkaan kanssa harrastetaan seksiä, ni mun pitää laksee työnnöt. Ja oikeastaan kaikki muutkin jutut mitä me tehdään. </div><div><br /></div><div>Ja en siis tiiä mikä siin on ku mua ahdistaa jotkut ihan kummalliset asiat. Sen takia oon yleensä suurimman osan päivästä ahdistunut. Esim. mua pelottaa että karkkipussi tippuu sohvalta ja leviää lattialle. Ja siis se oikeesti ahdistaa. Ihan vitusti. En voi tehdä mitään tai keskittyä mihinkään niin kauan aikaa kunnes se karkkipussi on siirretty. Ja mua ahdistaa semmonen levoton käytös, esim. tuolilla keikkuminen(siis jonkun muun kun mun toimesta, ite en ees pystyis tekee sitä). Mua pelottaa et se henkilö keikkaa ja satuttaa ittensä ja kuolee tai jotain. Ja mä en pysty pelaa smart10 koska mua ahdistaa et ne vitun nappulat tai kortit tippuu ja menee sohvan alle. Ahdistaa pitää korttipakkaa olkkarissa, esim aliasta pelatessa, koska pelottaa että ne levii lattialle. Tämmösiä ihan pieni asioita, jotka muuttuu valtaviksi mun pään sisällä.</div><div><br /></div><div>Ja eilen kun oltiin A-serkun kanssa kahvilla, me oltiin terassilla istumassa. A:n piti korjata mun kaulanauha ku siin oli joku solmu. Mua ahdisti aivan vitusti että riipukset tippuu lautojen väliin. Se oli ihan kauheeta. Mut ei onneksi tippunu. </div><div><br /></div><div>Jätin yks ilta lääkkeet ottamatta. Mä epäilin/epäilen että nä pakkoajatukset (jotka on siis ihan kamalia) johtuu lääkkeistä. Jätin yhen illan väliin ja oli ihan hirvee olo. Sanoin polin H:lle. Se sano ettei lääkkeitä voi lopettaa yhtäkkii. Mut kun mä halusin kokeilla että auttaako se niihin ajatuksiin. Ei auttanu. Niitä ei saa pois. Joudun koko loppu elämän kärsii niistä.</div><div><br /></div><div>Yritän hakee psykoterapiaan. Laitoin viestin kolmelle terapeutille. Mut ne ei oo vastannu. Yhdeltä tuli automaattivastaus että on lomalla ja H sanoi että ne on varmaan kaikki lomalla ATM. Ni ei oo tullu vastauksia. </div><div><br /></div><div>Seuraava intervallijakso tulossa ens kuun lopussa. Ja niin on onhan mul ne 30v synttäritkin elokuun 10. pv.</div><div><br /></div><div>Mut joo.. olis paljon asiaa mut en enää jaksa kirjoittaa..</div><div><br /></div><div>huomen laivalle though</div>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-47304392440414179092022-07-15T00:55:00.001+03:002022-07-15T00:55:09.591+03:00Tiedän, kumman valitsisin.<p> Oon onnellinen. Mutta erittäin stressaantunut ja ahdistunut. Mua ahdistaa oudot asiat. Tänään alkoi ahdistaa koska porukoitten asuntoauto on rikki. Miksi vitussa se mua ahdistaa? Ja mua pelottaa koko ajan et jotain pahaa tapahtuu. Esim jos joku keikkuu tuolilla ni oon äärimmäisen ahdistunut. </p><p>Rakas muutti tähän mun luokse. Tiistaina oli muutto. Mua ahdisti koko päivän ihan hirveesti mitä ihmeellisemmät asiat. Ja kun oon stressaantunut ja ahdistunut ni laskemiset pahenee. Laskin askeleita ja piti olla aina esim rappukävässä saman verran askeleita rappujen välillä. Jos ei ollut ni piti askeltaa paikal tai ottaa isompia askelia että tuli se tietty määrä. Ja rappuset piti tietty laskea. Välillä kun on pahana, pitää hypätä viimeisen askelman yli että tulee kolmosella jaollinen. Melkeen joka paikassa on 19 askelmaa, tai se on tosi yleinen ja ahdistava määrä. </p><p>Ja pitää laskea kun harjaa hampaita tai ottaa kraanasta vettä. Mut nää nyt on aina. En ees pysty olee tekemättä niin.</p><p>Mut pahimmat on pakkoajatukset. Tai en tiiä mitä ne on. Mut ennen oon aina sanonut että mieluummin pakko-oireet ku psykoottiset oireet. Ne on korvannut mun psykoottiset oireet pitkälti. Mut nää pakkoajatukset mä mielelläni vaihtaisin psykoottisiin oireihin. Mieluummin ääniä ku nää ajatukset...</p><p>Ja siis mul on tän stressin ja ahdistuksen myötä myös palanut vähän harhat. Mut ne on semmoisia mitä mul oli silloin ihan alussa. Joskus 18-vuotiaana. Eli esimerkiksi savua tai tulipaloja. Ja sit jotain itkua tai ovikellon ääniä. Ja semmosia random ääniä joita muut ei kuule, esimerkiksi jotai piip ääntä tai kolinaa. Ja nää on semmoisia että en ees tiiä et ne on harhaa. Kysyn ympärillä olevilta ihmisiltä että kuulitko ton tai näetkö ton. Usein saan kieltävän vastauksen ja sit tajuun et se oli harhaa. Mut nä ei oo silleen pelottavia. Ei nä mukaviakaan ole mutta ei ahdista yleensä. Tai ahdistaa mutta ei se sisältö vaan se että ylipäänsä on harhoja. Et oonko taas sekoamassa.</p><p>Nukahtaminen kestää kolmisen tuntia vähintään. Turhauttavaa. Kun on väsynyt mutta uni ei tule. Nyt koitan. Öitä</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4766302363944289825.post-29332190718577005232022-07-01T01:39:00.002+03:002022-07-01T01:39:53.798+03:00Ruske<p> Niin. Ei ne saa mua voimaan hyvin. En sais ajatella. Oon paha. Kuolla saisin. Vaan yks asia vois pelastaa mut. Mutta en ole saamassa sitä. Koskaan..</p><p>Ja jos sen syynä on se mitä se teki mulle. Niiin miksi se sit sai. Ja mä en. Sehän on sama asia. Mä toimisin paremmin. Oon siitä sata prosenttisen varma... nyt tekis mieli laskee matikkaa mut en voi.</p>Sandrahttp://www.blogger.com/profile/10654689745146800742noreply@blogger.com0