Olit silloin pikku käärö
kun näin sut ekan kerran.
Katoin sua suoraan silmiin.
Sä katoit takas.
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä.
En parempaa olis voinu kuvitellakaan.
Pieni ja viaton. Niin suloinen.
Muistan kun ihmettelin sun pienen pieniä varpaita.
En ollut koskaan nähnyt mitään niin ihmeellistä ja täydellistä.
Olin sun luona kun satutit ittes.
Itkun keskellä lohdutin sua.
Kun unta et saanu, lauloin sulle.
Pian suru kaikkosi ja nauru alkoi raikaa.
Sun nauru oli mun lempi ääni.
Nyt sul on vaikeeta.
Jos olis jotain jota voisin tehdä,
olisin jo tehny sen.
Haluisin antaa sulle puolet mun vähistä voimista.
Jotta sul tulis parempi olo.
Sit elettäis yhdessä puolella liekillä.
Mut ainakin olis se pieni liekki kummallakin.
Tahtoisin taas olla sun luona kun sua sattuu.
Lohduttaa kun sua itkettää.
Laulaa sut taas uneen kun et saa nukuttua.
Mulla on ikävä sun naurua.
Me leikittiin ja laulettiin.
Meillä oli aina niin kivaa.
Telttailtiin ja skootteril ajeltiin.
Istuit etupenkil ja mä takaan.
Sä olit mun silmä terä.
Pitkään ainoo syy miksi elin.
Oot antanut mulle niin paljon rakkautta.
Välittänyt musta ehdoitta.
Pian olitkin jo iso poika.
Vaikka nähdään vähemmän,
oot aina mun pikkuveli.
Aina syy jatkaa elämää.
Aina se tärkein asia mun elämässä.
Aina se josta kannan huolta.
Ja aina sua rakastan.
Olin sun luona kun satutit ittes.
Itkun keskellä lohdutin sua.
Kun unta et saanu, lauloin sulle.
Pian suru kaikkosi ja nauru alkoi raikaa.
Sun nauru on mun lempi ääni.
Olen sun luona kun sua sattuu.
Vaikken fyysisesti läsnä ni hengessä ainakin.
Mietin sua joka päivä.
Rukouksissa iltaisin.
Ehkä huomenna aurinko syttyy taas paistamaan.
