Näytetään tekstit, joissa on tunniste yliannostus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yliannostus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. elokuuta 2020

Oon vaan taakaks

Mun pää on täynnä kaikkee paskaa. Tekee mieli viiltää. Kattoo ku se tumman punanen veri laskee kättä pitkin. Miks mä en saa päättää mun kehostaa. Aina muut vaan käyttää mun kehoa.  

On helppo olla lihava. Harvemmat ihmiset kiinnostuu musta. Näin on turvallisempi. Kumpa tää elämä olis jo ohi. Ei tartteis enää kärsiä. Ku ei musta oo vittu mihinkään. Vihaan itteeni.

Kelatkaa ihminen, joka on maailman paskin ja inhottavin. Oksettavin ja vastenmielisin. Mieti sen naamaa. Mieti miten paha ihminen se on. Ja sit mieti ettet ikinä pääse siitä ihmisestä eroon. Se vaan on aina joka paikassa missä oot. Se ei jätä sua ikinä rauhaa. Sä vihaat sitä ja se vihaa sua. Mut et pääse siitä eroon, 

Voispa ittelleen hankkii lähestymiskiellon.

Ei tästä tuu vittuukaan. Olispa mun elämä jo ohi.

Sitäpaitsi lääkehiili on ihan kauheen makusuta.

Äänet kiusaa. Käskee viiltämään. Olisin vaan halunnu nukkuu tän päivän, Mut ku otin taas muutaman tenoxin liikaa. Ja jouduin päivystykseen. Onneks en sentään osastolle. Unet ollu taas 2-5h yössä. Ja kun meen porukoille ni täytyy pitää kulissei pystys. En haluu et ne näkee et oon taas alamäessä. Tosin mitä välii silläkään on. 

Joku vois tulla ampuu mut. Oon semmostakin miettiny et otan pikkuveljen kuulapyssyn ja uhkailen sillä poliisia. Ni sit sen poliisin on pakko ampuu mut. Ainakin mä toivon.

En usko et kukaan jäis mua kaipaamaan. Oon vaan niin turha. En halua helvettiin mut oikeestaan en nää täs mitään vaihtoehtoja. Mun on pakko tappaa itteni. Oon vaan taakaks.

Sä satutit mua
rikoit mut
vihaan sun tekoa
mut samalla 
rukoilen sulle pelastusta
en halua pahaa sulle
vaikka niin vois kuvitella 
Mikä oikeus sulla oli
tuhota mun elämä
Toivon silti että taivaan portilla
sunkin synnit on maksettu
Jumalan armo on suuri
suurempi ku sun tekos
Yritän antaa anteeks
mut se on vaikeeta

En osaa mitään. Oon surkee kaikessa mitä yritän. Ja se syö mut elävältä. Motivaatio katoaa. Koko elämän suhteen.

Jos oon viel elos sillon. Kampaamo käynti parin viikon päästä. Ja äitin valmistujaiset 28.8

Sekavaa paskaa.

En pysty syömään enkä mitään. Tinnitus melkeen yhtä kovaääninen ku äänet mun päässä. Se mies laittaa ääniä mun päähän. Se haluu tuhota mut. Se haluu että mä tapan itteni. Mut oonkin vahvempi ku se kusipää. Mä en luovuta. Ainakaan ihan vielä. Vaikka toivon että mul olis pokkaa tehä se. Itsemurha

sunnuntai 16. elokuuta 2020

Ehkä. Ehkä ei

 Tarviin miettimis tauon. Otin muutaman ylimääräsen tenoxin. Ehkä ne auttaa. Toivotaan. Yksin oleminen on kamalaa. Mut on pakko pärjätä. 

Hyi vittu. 

Alkaa tenoxit vaikuttaa.

Öitä

tiistai 31. tammikuuta 2017

Yliannostusdraamaa

Semmonen eilinen...

Heti aamusta pää oli täynnä paskaa. En löytäny ulospääsyä. Niinpä vedin levozin 50mg:tä joku 10kpl ja päälle liköörii ja siiderii mitä kaapista löyty. Oli pakko vähän tyhjentää päätä. Mul oli kesältä jääny levozonki ku olin lopettanu itte omia aikojani lääkkeitten syönnin.

No olin sit vähän humalas ja muutenki sekava lääkkeitten takii. Menin silti kuntoutuskodin asukasinfoon jonka jälkeen on dosettien jako. Asukasinfossa kerrotaan viime viikon kuulumiset ja tulevan viikon suunnitelmat. Kuntoutuskodin hoitaja T katto alusta asti mua kummallisesti. Sain jakaa lääkkeet siinä asukasinfon alussa ja ku T kysy multa jotain ni mun vastaukses huomas et oon humalas ku puhe sammalsi.

Siin vaihees T ei viel sanonu mitään mut sit ku tuli mun vuoro kertoo kuulumisii ni T sano vaan et: "Sandra, ooksä vetäny jotain?" Kysyin et kuinnii. "No ku sä vaikutat vähän sekavalta." Mä en vastannu mitään. Sit T sano: "Nonni jätetään Sandra välistä ja mennään seuraavan vuoroon.

Kun asukasinfo loppus, T käski mua jäämään siihen. "Tiesiksä että täällä on kielletty olla päihtyneenä yhteisissä tiloissa?", T sano. "En mä oo mitään ottanu", koitin sanoo. "Kyl sä nyt selvästi jotain oot ottanu. Sandra ootko sä humalassa?" Nousin ylös tuolista ja kompuroin. "Eli oot", T sano. Sit se sano et soittaa mun äitille. Luuli siin vaihees et olin vaan humalas. Mä kielsin soittamasta äitille koska tiiän että se ei jaksa enää näitä ylimääräsiä juttuja ku niitä muitakin on jo tarpeeks. "Kyl mun nyt on soitettava sun äidille", T sano. "Sul on vaitiolovelvollosuus ja mä oon täysi-ikänen. En halu et soitat äitille!" "No sit mä soitan ambulanssin. Mitä sä oot vetäny?" Kerroin mitä olin ottanu ja T huolestu ku kuuli lääkkeistä.

En oo ihan varma mitä siin tapahtu sitte koska meinasin sammua sinne sohvalle. Vähän ajan päästä tuli ambulanssi. Kello oli jo kymment yli neljä ja T:llä loppu työaika neljältä. Siin sit otettiin verenpaine, sokeri, kuume, puhallutettiin ja katottiin pupillit valolla. Ne anto mul lääkehiiltä ja hyi vittu se oli pahaa. Niit oli kolme ensihoitajaa joista kaks kuulemma muisti mut aikasemmilta kerroilta. Toinen niistä oli mies joka oli just pari viikkoo sitte viemäs mua osastolle....

Sain onneks hakee kotoota laukun.. mut en saanu mennä sinne yksin vaan amppari kuski tuli mun kans. Ne luuli et olin yrittäny vahingoittaa itteeni vaikka todellisuudessa halusin vaan pään sekasin. Sit lanssiin ja ensiapuun. Pääsin sängyl makaa onneks koska väsytti. Semmonen määrä levozinii... väsyttää. Sit muhun laitettiin jotain sydänkäyrä seuraus juttuja ja sormeen se syke/happisaturaatio mittari.

Mut vastaanottanu hoitaja oli yks vitun ärsyttävä venäläinen nainen. Se rupes raivoo mulle ku kysyin et kuin pitkäks aikaa mun pitää jäädä sinne. "Ainakin huomiseen asti tarkkailuun!", se huusi. "Ja tää on semmonen juttu että jos lähdet menemään ni poliisit tuo sut takasin. Joten kannattaa suostua yhteistyöhön", se mesos vaikka en ollu sanonu sanaakaan. "Koska nään lääkärii?", mä kysyin. "Se ei yhtään nopeuta sum pois pääsyä. Oot tarkkailussa ainakin huomiseen saakka. Kannattaa vähän miettiä ennenku rupee pelleilemään lääkkeitten kanssa. Ymmärräksä että sä olit ottanu lääkettä liikaa?! Sillon joutuu tarkkailuun." Mua vitutti nut purin vaan huulta koska en halunnu tehä mitään kohtausta.

Parin tunnin päästä tuli lääkäri. Nuorehko mies. Tosi mukava. Se kysy että oliko tarkotus vahingoittaa itteeni. Kerroin miten asiat oli. Lääkäri sano sitten että syke on liian korkee. Leposyke oli joku 150. Eivät voineet senkään takia päästää mua vielä. Lääkäri sano et soittaa myrkytyskeskukseen ja kysyy et kauan pitää olla tarkkailussa. Se tuli vähän ajan päästä takasi. Kello oli silllon kuusi illalla. Lääkäri sano että pitää olla tarkkailussa 10-15tuntia. Mä sanoin että en voi jäädä yöksi. "No mä tuun vähän vastaan. Pääset lähtee puolen yön aikaan jos syke on laskenu." Vitutti mut oli pakko jäädä. Lääkäri kerto että olin ottanu neljäs osan siitä määrästä et joutus teholle. Sit lääkäri lähti.

Mul mitattiin taas verensokeri. Se oli 3.9. En ollu syöny mitään koko päivänä. Pyysin syötävää ja sain leivän ja jugurtin. Jäi nälkä mut oli pakko kestää. Nukuin sit hetken ja sit en valitettavasti saanu enää unta. Oli ihan vitun tylsää vaan maata sängyl. Laskin tuntei et koska pääsen pois. En alkuun uskaltanu käyttää kännykkää ku mua pelotti et akku loppuu. Sit oli enää kolme tuntii jäljellä ja akkuu 49 prossaa ni aattelin et what the heck. Mä katoin elisa viihteeltä simpsoneit ja muuta paskaa ja aika meni sit paljon nopeemmin.

Siin sit viel mitattiin verenpaine ja sokrut ja sit puol tuntii piti viel venaa. Sit pääsin kotiin. Menin taksil ja mua pelotti ihan vitusti. Se matka meni kuitenki ihan hyvin.

Yöllä en nukkunut juurikaan koska en saanu dosettii eli en saanu iltalääkkeitä.

Tänään aamulla T tuli mun oven taakse ja pyys mut juttelee yhteisiintiloihin. Menin. Mua pelotti ihan sikana et se haluu heittää mut pihalle ja kyl sitäkin aihetta sivuutettiin. "Onkohan tää paikka tarpeeks tuettu sulle?" T oli soittanu mun poli omahoitajalle ja ne oli sopinu kaikenlaista mun pään menoksi. En saa enää dosettia itelleni vaan mun pitää hakee kerta-annokset päivittäin yhteisistä tiloista. Paitsi viikonloppuna ku meen porukoille. Sillon saan dosetin. Sit me juteltiin T:n kanssa pitkään. Se oli sitä mieltä et mun skitsofrenian negatiivisena oireena masennus on nostanu päätään ja et sitä pitäis ehkä lääkitä. Kerroin että en halu mennä kuoromatkalle Unkariin kesällä. Sanoin että en oo nukkunu koko yönä. Juteltiin myös sosiaalistentaitojen ryhmästä johon mun piti osallistuu. Mun polihoitaja oli sanonu et se oltiin peruttu koko ryhmä koska ei ollu tarpeeks osallustujii. Se oli valehdellu mulle koska täält kuntoutuskodistakin on joku siin ryhmäs ja se on alkamas. Mua ei kai vaan haluttu siihen. En tiiä.

Mut joo... sori tekstin sekavuudesta. Oon tosi väsyny ja silleen. Pitäis tänää siivoo mut en jaksa. Koutan nyt nukkuu vähän.

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Oon vahva tänään

Oon nykyään aina väsyny. Onkohan hemoglobiini matalla. Mul on pahimmillaan ollu joku vähän päälle 80. Sain sillon eka rautaa suoraan suoneen ja ku se ei auttanu ni muhun laitettiin verta. En tiiä, miten se oli päässy niin matalaks.. onkohan nyt sama juttu? Voisin nukkuu koko päivän, vaikka olisin nukkunu suhteellisen hyvin yöllä..

Mul on tääl lääkkeitä.. oikeesti ei sais olla, mut me käytiin äitin kans viikonloppuna apteekis ja tarviin niit lääkkeit huomen lääkkeiden jaossa. Joten mulla on siis melkeen täydet pakkaukset leponexii ja loratsepamia. Vähän houkuttelee, mutta oon vahvana. EN OTA NIITÄ!

Mua vituttaa tosi kovin. Joku ryösti mut viime torstaina... Mun tililtä oli kadonnu 211e ja soitin pankkiin. Siel mukava täti kerto sitte että mun kortil ollaan maksettu isoja summia jossain päin kanadaa johonki apteekkiin ja huoltsikalle..... Kävin tekee rikosilmotuksen, mut poliisit sano, etteivät voi oikeen tehä mitään asialle, koska rikos on tapahtunu suomen ulkopuolella. Huomen pankkiin sopimaan asioista ja saas nähä saanko mitään takas.. 200e on kuitenki tosi iso summa. Varsinki ku mul jäi mukavat 15e tilille... Oon köyhä ja laskuja pitäis maksaa.

VITTU!

BTW näin raiskaajan taas kaupassa viikonloppuna. Se kehtas vittu saatana taas moikata. Onneks äiti ei nähny sitä. EN HALUA olla enempää sen kanssa tekemisis ku on pakko. En halua nostaa syytettä. En kestäis sitä. En pysty käsittelee sitä aisaa kymmenten ihmisten kanssa. Se olis liikaa. Ja jos äiti sais tietää kuka se raiskaaja oli, ni ties mitä se sil tekis. Kerroin kotona äitille et näin sen miehen taas. Oli pakko koska tarvitsin tarvittavia lääkkeitä ja ne on lukkojen takana. Tänään olis pitäny mennä yksin kauppaan. Autossa oltiin mä, äiti ja K-sisko. Mä sanoin et en todellakaan oo menossa yksin sinne. Äiti tajus heti et mist on kyse (ainakin uskon niin), joten se lähetti K-siskon kauppaan. Onneks.. Ja sisko luuli, että mä oon laiska. En viittiny kertoo mistä oikeesti on kyse.

torstai 4. syyskuuta 2014

Yliannostus draamaa

Tänään aamuna heräsin kauheeseen ahdistukseen klo 3-4. Oli paha olo... Jo olo vaan paheni ku jäin yksin kotiin ku isä meni töihin. Sit tuli ne äänet. "ota lääkkeitä ota lääkkeitä ota lääkkeitä" Olin jotenkin sekasin ni mä sit otin tenoxia, en nyt kovin paljoo, mut yliannostuksen kuitenkin. Sit menin psykoterapeutti A:lle. En oikeen muista et mitä siel tapahtu, mut A sano sit et se soittaa ambulanssin. Mun pitäis mennä päivystykseen. Mä vissiin kerroin sille et oon ottanu lääkkeitä.

Ambulanssi tuli sit hakee mua ja mä olin aika huonossa jamassa. En meinannu pysyy pystyssä. A sano, et mun puhekki sammaltaa. Mä valehtelin kaikille, et otin lääkkeitä, koska mua ahdisti, vaikka oikeesti otin lääkkeitä äänten takia. Vieläkin vähän vaikee ajatella järkevästi, joten tää tekstikin on sen mukanen. Jouduin odottaa päivystykses joku kolme tuntii... yksin... Se oli inhottavaa. Ja kun mä kysyin hoitajalta et saanko llähtee kotiin, ni se sano et odota nyt vaan vielä. Myöhemmi mä sanoin, et mä lähden  nyt, ni sit hoitaja sano, et jos meen, ni poliisit tulee hakee mua. Sitä mä en haluu, ni jäin sit.

Kun mä vihdoin pääsin näkemään lääkärii, se kyseli kaikkee. Mä valehtelin, koska pelkäsin et joudun osastolle muuten ja sitä mä en halua!! Kerroin et mulla on paljon terapioita ja hoitoo psykiatrisella puolella, ni se päästi mut lähtee kotiin. Mul on vieläki vähän huono-olo... Onneks ei kuitenkaan tällä kertaa käyny mitään sen pahempaa.....

Vituttaa olla minä

torstai 16. tammikuuta 2014

Not so great day

Paska päivä, lääkkeitten yliannostus(ei vakava, ja ei siis itsemurha mielessä vaan halusin oikeesti päästä eroon siitä järkyttävästä ahdistuksesta), opoilu joka päätyi terkkarin lepohuoneeseen. Kysyttiin et soitetaanko ambulanssi, lääkärille olis pitäny mennä mut mä en halunnu. Terkkari soitti johonki myrkytys keskukseen ja siel sanottiin että se määrä oli (THANK GOD ONNEKSI) niin pieni et ei mitään hätää. Suurta vitutusta, ja vieläkin suurempaa ahdistusta, sekava olo ja oksettaa, kylmä, PASKAA!!! Sattuu rintaan ja tuntuu et pitäis viillellä. Ja ottaa lääkkeitä. Enemmän,,,, mut ei ei ei, mä en haluu takas siiihen paskaan. En enää ikinä mee sairaalaan.

Mut venaan laiva matkaa, ku nään rakkaan <3 a="" ja="" kaveri="" mun="" nbsp="" p="" peesiin="" tulee="">

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

I need some help please

Nyt tekee mieli ottaa yliannostus lääkkeit ja viinaa ja viillellä.. Apua! Kädet tärisee ja ahdistaa, mut se ei saa näkyä päälle päin.. menen omaan huoneeseen, painan kasvot tyynyyn ja pidätän hengitystä, kunnes nukahdan..............................auttakaa!!!