torstai 21. elokuuta 2014

The battle continues

Tänään oli psykoterapia aika.. Oli aika rankka aihe ja olinki sit ihan uupunu ja muutenki huonolla tuulella. En voinu kertoo, et oli huono olo, koska en haluu ainakaan K-siskoo rasittaa, ku se ottaa kaiken niin dramaattisesti. Ja se sattus olemaan mukana hakemas mua psykoterapeutti A:lla.

A sano, että kukaan ei voi pakottaa, mut se suosittelee, että tekisin rikosilmotuksen siitä raiskauksesta. En aio. Se olis liian rankkaa. Ja A sanoo, et se ymmärtää hyvin, että en pysty, ainakaan nyt, tekee sitä.. Oon luuseri....

Viime yönä tuli taas kauheet viiltelyyn kehottavat äänet.. mut mä taistelin (taas jälleen kerran) vastaan ja voitin. Tekee nytki mieli viiltää. Ahh sitä tunnetta. kaipaan sitä, niin paljon. Tekis mieli antaa jo periksi. Hankkii terii ja viiltää syvemmälle ku koskaan. Huomenna tulis rahaa.. vois käydä ostaa terii.... EI! EI ENÄÄ SITÄ PASKAA!! Mä voitan! MÄ voitan. Tänäänkin!


5 kommenttia:

Siiri kirjoitti...

ymmärrän enemmän ku hyvin ettet pysty vielä tekee rikosilmotusta, eikä kukaan sua siihen pakota. mut oot kyllä tosi vahva ihminen, ihan oikeasti♥ nyt vaan taistelet etkä anna minkään tulla tielle!

voimia tosi paljon♥♥♥

Sun selkäs takana kirjoitti...

Sä voitat, varmasti. ♥

Sandra kirjoitti...

Kiitos viesteistä kummallekkin! Olin taas voittaja viime yönä, vaikka vaikeeta teki. Kiitos kun ymmärrät, sitä mä kaipaankin!

Sun selkäs takana kirjoitti...

On niin tuttua kun terä kutsuu viiltämään ja houkutus tarttua puukkoon kasvaa, se on humalluttavaa ja vie mennessään. Mutt se ei oo oikee tapa purkaa pahaa oloa tai saada nautintoa...

Sandra kirjoitti...

Näinpä !