tiistai 26. maaliskuuta 2013
Haaste :)
Ohjeet:
Tämän pienen haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
11 faktaa minusta, tässä ja nyt !
1. rakastan perhettäni (myös eläimiä) <3 nbsp="" p="">2. vihaan itseäni
3. rakasta musiikkia
4. olen mieleltä sairas
5. viiltelen (nyt oon ollu pari kuukautta viiltelemättä :))
6. olen joutunut raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi
7. katson piirrettyjä, kuten Simpsoneita ja Family Guyta
8. olen reippaasti ylipainoinen
9. rakastan pepsi maxia
10. mulla on vain muutama ystävä, mut ne on sitäkin rakkaampia
11. oon aika sekopäinen, kun mut oppii tuntemaan
11 kysymystä haastetuille:
1. Mikä on lempiherkkusi ?
- suklaa
2. Lempiblogi ?
- http://snowblinded.blogspot.fi/ eli sähkökissan blogi
3. oletko facebookissa ?
-juu
4. mitä juot mieluiten ?
-pepsi maxia
5. Onko sulla lempinimeä ?
-on ;)
6. Montako lasta on perheessäsi ?
-siis tarkottaaks tää niinku kuin paljon mulla on sisaruksii(ne on meinaan jo aikuisii melkeen kaikki) Viisi meitä on :D
7. seurusteletko ?
-en nyt
8. Tykkätkö hedelmäsalaatista ?
-juuuuu
9. Mielimusiikki ?
-Damian McGinty
10. Mitä teet päivisin ?
- dataan ja käyn terapiassa ja koulussa iltaisin
11. Opiskeletko jotain ?
-aikuislukiota yritän käydä
Haastan:
sähkökissa
Elle
Cicatrix
ei mul taida olla muita joilla on alle 200 lukijaa :)
Kysymyksiä haastetuille:
1. Seuraatko salattuja elämiä?
2. Omistatko lemmikkejä?
3. Opiskeletko?
4. Lempi juomasi
5. Poltatko
6. Juotko alkoholia
7. Onko sulla diagnoosi, jos on niin mikä?
8. Pelaatko facebook pelejä
9. Tiedätkö pelin sims? Jos tiedät, niin pelaatko sitä?
10. Seuraatko simpsoneita
11. Lempi bändisi?
3>
syyllisyys
Jos saan lähettää sulle myöhästyneen kysymyksen, niin haluisin kysyy, et ku oot kirjoitellu blogiis syyllisyyden tunnosta, niin miks konkreettisesti sä koet olevas syyllinen?
Mä koen syyllisyyttä lähes kaikesta. Ihan naurettavista asioista. Esimerkiksi, jos pilkon sipulia, koen syyllisyyttä, jos palat ovat eri kokoisia. Ja olen aina syyllinen riitoihin, vaikka en ite olis mukana koko jutussa... jnejnejne Oikeesti välillä naurattaa, kun tajuun, että koen syyllisyyttä noin turhista asioista
Suurinta syyllisyyttä koen elämäni traumaattisista kokemuksista. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Miksi mä en tienny, että se mies teki mulle pahaa. Kannan syyllisyyttä myös siitä, että isä ei voi enää tavata omaa isäänsä mun takia.
Tunnen syyllisyyttä myös raiskauksesta. Miksi mä lähdin sen miehen matkaan. Miksi mä olin niin tyhmätyhmätyhmä... Mul on semmonen olo, et en voi ees surra koko tapahtumaa, koska se on mun oma syy....
Eli tällasista asioista koen syyllisyyttä... Joka päivä, koko ajan
sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Singing is like breathing trough the soul
Kysymyksiä tuli tuhansittain (;D NOT), joten päätin valita yhden niistä ja tehä oikeen kunnon postauksen aiheesta.
Kerro jotain siun lauluharrastuksesta? :3
Mähän olen siis aina laulanu. Ihan pikku vekarasta saakka. Äiti laulo meille lapsille usein ku oltiin pieniä. Sieltä siis olen varmaan musiikki innostuksen ja lahjat saanut :) Eskarissa lauloin ekan soolon tai no duuon kaverini C:n kanssa.(siis yleisön edessä eka kerta) Se oli tosi jänskää... Eka ja toka luokalla laulettiin aina yhden silloisen kkaverin kanssa ennen tuntien alkua jotain virsejä. Lauloin myös sillon koulun kuorossa.
Kolmannella luokalla alotin musiikkiluokan uudessa koulussa, jossa olin sitten 3-6 luokkaan saakka. Silloinkin lauloin koulun kuorossa. Sain tosi usein sooloja ja sain kyllä kuulla siitä kateellisilta luokkakavereilta. Joskus 10-vuotiaana aloitin myös seurakunnan lapsikuorossa laulamisen. Viidennellä luokalla aloin käymään kitara tunneilla. Se ei kyllä napannu samalla tavalla ku laulaminen. Lopetin kitaratunnit joskus seiskaluokalla.
Ylä-asteella jatkoin musaluokkaa(toisessa koulussa tietty). Sillon luokkakaverit ei ollu enää kateellisia, vaan päinvastoin, ne kannusti mua ja halus tyrkyttää kaikki soolot mulle. Mut se taas otti päähän luokanvalvojaa joka sattu olemaan myös musiikin opettaja. Se aina sano: "annetaan jonkun muunki laulaa, eikä Sandra aina vaan" Se oli inhottavaa.
12-vuotiaana siirryin lapsikourosta nuorisokuoro diskanttiin. Sielläki sain usein laulaa sooloja. Nykyään kun käyn samaa kuoroa, mulle ei enää uskota sooloja, koska oon niin epäluotettava.. sairauden takia. Ei koskaan tiedä millon vointi tulee niin huonoksi, etten kykene tulee paikalle esityksiin. Oon nyt vähän sillä mielellä, et onkohan nuorisokuoro vielä mulle sopiva kuoro, ku mä nyt kuitenki oon jo aikuinen... Aattelin kysyy kuoron vetäjältä.
14-15-vuotiaana alotin laulutunnit. Niitä jaksoin sen pari vuotta, ku jos halus pidempään jatkaa ni olis pitäny alottaa opiskelee myös musiikin teoriaa. Vointi huononi niihin aikoihin ja en jaksanu ees niillä laulutunneilla käydä saati sitten joillain teoria tunneilla. Lukioki alko painaa harteille ja mun oli sit pakko lopettaa laulutunnit. Se harmittaa vieläki.
Lukiossa jatkoin musiikkilinjalla ja koulun kuorossa taas. Sooloja oliki vaikeempi saada, mut mä "tyrkytin" itteeni joka väliin. En siks et olisin parempi ku muut, vaan siksi, ku mä nautin esiintyä. Sain muuamat soolot ja sillon sain myös kanssa kilpailijan, jolla on ihan sairaan upee ääni. Oli siis mun vuoro olla kateellinen. Mut oli toi tyttöki vähän mulle kateellinen tai sit se ei vaan tykänny musta, ku se aina puhu musta paskaa..
Nyt mä oon äänitelly biisejä youtubesta karaoke pohjat ja siihen päälle vaan laulut ja kännykällä (todella laadukasta) äänitys. Ja lisään niitä sitte youtubeen omalle kanavalleni. Voisin tähän mainita myös että kävin idolssissa ja en päässy ees tuomareiden eteen, ku tuotanto tiimin päätöksestä olin liian epämyyvännäkönen... -.- huoh.......
Oon myös ite kirjotellu biisejä. Ja jopa esittänyt kaverin kanssa mun tekemän biisn koulun päättäreissä. Oon kans heittäny vähän keikkaa kaverin kanssa, siis ihan palkkaa vastaan. Ja yksin ja siskon kanssa muutama keikka vedetty torilla ja baarissa.
Kiitos tästä kysymyksestä ja sori ku tuli kilsa postaus. Mut musiikki on aina ollu niin iso osa mun elämää. Ja laulaminen varsinki. Osaanhan mä soittaakki pianoo, rumpui ja jonki verran kitaraa ja kuuntelen musaa koko ajan, mut laulu on aina ollu se tärkein mulle.
Toivottavasti tätä ei oo kauheen vaikee lukee :D
Tunnisteet:
c,
kitara,
kuoro,
laulaminen,
laulu,
musiikki,
piano,
rummut,
soittaminen
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Kysymyksiä?!
Aattelin tehdä kysely postauksen, jos kysymyksiä tulee tarpeeksi. Eli laittakaa kommenttina kysymyksiä ja mä teen vastaus postauksen ens viikonloppuna! Saa kysyy iihan mitä tahansa. :)
Kiitos
Kiitos
CRT?
Koulu meni huonosti kuten aina, mut ainakin mä olin koko tunnin. Tarvittavien voimalla tosin.. Olin tänään hoitaja T:n ajalla. Kerroin et masentaa ja ahdistaa koko ajan enemmän. Kerroin et olin valehdellu olevani sairas, ku oikeesti en ollu vaan jaksanu mennä tapaamisiin.
Me sovittiin T:n kanssa. että mä en mee suorittaa koetta ens viikolla, koska en muutenkaan pääsis läpi tätä kurssia ku en saa luettuu sitä kirjaa joka pitäis lukee ja josta pitäis tehä joku arvio vissiin... Parempi näin. Meen sit vaan huomen tunnin jälkeen ilmottamaan opettajalle, että olen vaan "kuunteluoppilaana" Ja et saan tässä samalla siedätyshoitoa ja silleen... Saas nähä mitä siitäkin tulee.
En muuten myöskään eilen ostanu mitään teriä. Eli siin mielessä oon turvassa iteltäni, ku ei oo mitään millä viiltää.
Sovittiin T:n kanssa myös niin et se puhuu lääkärille, et jos mul alotetaan CRT. Vaikka en ookkaan skitsofrenikko. Se vois kuulemma auttaa muistissa ja keskkittymiseen. Et pystyis sit lukee paremmin. Se vois olla ihan hyvä juttu. Jos se siis auttaa... Sitä olis sit kerran viikossa. Kuullostaa ihan mielenkiintoselta.
Meen vissiin torstaina isovanhempien luokse. Toivottavasti jaksaa siel sit olla ja tehä jotain mumman kanssa...
Me sovittiin T:n kanssa. että mä en mee suorittaa koetta ens viikolla, koska en muutenkaan pääsis läpi tätä kurssia ku en saa luettuu sitä kirjaa joka pitäis lukee ja josta pitäis tehä joku arvio vissiin... Parempi näin. Meen sit vaan huomen tunnin jälkeen ilmottamaan opettajalle, että olen vaan "kuunteluoppilaana" Ja et saan tässä samalla siedätyshoitoa ja silleen... Saas nähä mitä siitäkin tulee.
En muuten myöskään eilen ostanu mitään teriä. Eli siin mielessä oon turvassa iteltäni, ku ei oo mitään millä viiltää.
Sovittiin T:n kanssa myös niin et se puhuu lääkärille, et jos mul alotetaan CRT. Vaikka en ookkaan skitsofrenikko. Se vois kuulemma auttaa muistissa ja keskkittymiseen. Et pystyis sit lukee paremmin. Se vois olla ihan hyvä juttu. Jos se siis auttaa... Sitä olis sit kerran viikossa. Kuullostaa ihan mielenkiintoselta.
Meen vissiin torstaina isovanhempien luokse. Toivottavasti jaksaa siel sit olla ja tehä jotain mumman kanssa...
maanantai 18. maaliskuuta 2013
So we have come to this
Kohta pitäis mennä kouluun. Ahdistaa ja jännittää niin sairaasti.
Viime viikolla en käyny missään sovituissa tapaamisissa. Väliin jäi siis koulun lisäksi kaksi psykoterapia aikaa, yks omahooitaja aika ja leponex ryhmä. En vaan saanu mentyy niihin. Valehtelin hoitajille että oon kipeenä. Nyt kaduttaa.. Ja en tiiä jaksanko huomennakaan mennä mihinkään. Vaikka pakko kai se olis. Ja ajatelin kertoo hoitaja T:lle et valehtelin ja et voin oikeesti koko ajan huonommin ja huonommin.. En haluu sairaalakuntoon.
Tänäänki tekis mieli jättää koulu välistä. Menis vaan siihen viereiselle huoltsikalle hengaamaan. Ja ehkä sielt vois ostaa jotain jolla viillellä... Kouluun en halua mennä. Se on liian ahdistavaa ja pelottavaa. Ja ennen kaikkea ajan hukkaa.. En opi siel MITÄÄN!!
Viime viikolla en käyny missään sovituissa tapaamisissa. Väliin jäi siis koulun lisäksi kaksi psykoterapia aikaa, yks omahooitaja aika ja leponex ryhmä. En vaan saanu mentyy niihin. Valehtelin hoitajille että oon kipeenä. Nyt kaduttaa.. Ja en tiiä jaksanko huomennakaan mennä mihinkään. Vaikka pakko kai se olis. Ja ajatelin kertoo hoitaja T:lle et valehtelin ja et voin oikeesti koko ajan huonommin ja huonommin.. En haluu sairaalakuntoon.
Tänäänki tekis mieli jättää koulu välistä. Menis vaan siihen viereiselle huoltsikalle hengaamaan. Ja ehkä sielt vois ostaa jotain jolla viillellä... Kouluun en halua mennä. Se on liian ahdistavaa ja pelottavaa. Ja ennen kaikkea ajan hukkaa.. En opi siel MITÄÄN!!
Tunnisteet:
ahdistus,
koulu,
masennus,
psykoosityöryhmän hoitaja T,
psykoterapeutti A,
viiltely
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Ahdistaa
Mulla on tällä hetkellä kauheesti itsemurha ajatuksia. Ja tekee mieli viillellä. Ahdistaaa saatana. Se sattuu. Mitä mä teen? Luin äskön mun itsemurhakirjeen. Tää lause jäi päähän: Rukoillaan yhdessä, et Isä antaa tän
mulle anteeksi.
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Melatoniini?
Saas nyt nähä miten toi melatoniini toimii.. Tänään alotan.. Krisse(sisko) sano, et se on myös paljon asennekysmys et toimiiks se vai ei. Täytyy kai alkaa ajattelee silleen, et "kyl se toimii".
Mul oli tänään aika hoitaja T:n kanssa. Se tuli joku kymmenen minsaa myöhässä ja mua vitutti niiin paljon! Ja sanoin sen sille. Sit me keskusteltiin siitä. Mä sanoin, et mul tuli semmonen olo, et T pitää mua turhana ja vähäpätösenä. T selitti, et se ei ollu hänestä riippuvista syistä se myöhästyminen. Mä kysyin siltä et kui se ei pistäny viestii, et se tulee myöhässä. En saanu siihen suoraa vastausta.. Mut ei kuitenkaan oo mun vika toi juttu.
Muuten tää on ollu semi hyvä päivä. Väsyttää vaan niin paljon etttei mitään rajaa.. Onneks kohta pääsee nukkumaan!!
Mul oli tänään aika hoitaja T:n kanssa. Se tuli joku kymmenen minsaa myöhässä ja mua vitutti niiin paljon! Ja sanoin sen sille. Sit me keskusteltiin siitä. Mä sanoin, et mul tuli semmonen olo, et T pitää mua turhana ja vähäpätösenä. T selitti, et se ei ollu hänestä riippuvista syistä se myöhästyminen. Mä kysyin siltä et kui se ei pistäny viestii, et se tulee myöhässä. En saanu siihen suoraa vastausta.. Mut ei kuitenkaan oo mun vika toi juttu.
Muuten tää on ollu semi hyvä päivä. Väsyttää vaan niin paljon etttei mitään rajaa.. Onneks kohta pääsee nukkumaan!!
Tunnisteet:
hoitaja T,
kiva päivä,
krisse,
melatoniini,
nukkuminen,
turha,
univaikeudet
keskiviikko 6. maaliskuuta 2013
Kouluun,, taasko(!?)
Älykkyysosamääräsi on noin 135 , joka on korkeampi kuin 99.0 prosentilla väestöstä. Tein jonkun mensan nettitestin ja sain 135! uu oon tyytyväinen. Vaikka tiiän mä sen et noi on vaan semmosii suuntaa antavia :) mut silti. Ja ku viimeks tehtiin psyk testit ni sain jotain 131 vissiin. Ja se oli jakautunu silleen, et kielellinen älykkyys oli jotain 125 ja visuaalinen/matemaattinen älykkyys oli 135. Eli on toi aika lähellä totuutta kai..
Tänään on taas koulu. Se on kyllä niin yhtä tyhjän kanssa. En opi siel kertakaikkiaan mitään. Ja joka kerta on suurempi ahdistus ja aina vaan tekee enemmän mieli viillellä. Mut mä haluun yrittää vielä.. Ehkä se alkaa helpotta ku saan ne lääkkeet. tai no lääkkeet ja lääkkeet. Mulle määrättiin melatoniinia.. Mul on ollu se aikasemminki ja ei oo mitään auttanu. Hoitaja T sano, että se voi toimii nyt paremmin ku mul on toi leponex lääke.. En jaksa uskoa... Musta se koko melatoniin on yks iso huijaus. Lume lääke!
Mul oli tänään psykoterapia. Se meni ihan hyvin... Puhuttin aika pinta puoleisesti(onneks, en olis nimittäin jaksanu ppuhuu mitään syvällisii, ku oon niin väsyny)
Sinne mennesäni, näin yhden vanhan kaverin. Ei olla nähty moneen vuoteen.. Mul tuli vähän sellanen luuseri olo. Ku se on jo töissä ja sillä on auto ja oma kämppä. Ja mää vaan junnaan paikoillani. Mut oli ihan kiva jutella kaverin kanssa.. Se oli kyl hiukan ihmeissään ku mul on lukio viel kesken. Olis varmaan pitäny sanoo, et käyn ilta lukioo... se ei oo niin outoo
Mut jooo,,, ei täs muuta... kitti mmo
Tunnisteet:
ahdistus,
hoitaja T,
kaveri,
koulu,
leponex,
melatoniini,
psykoterapia,
viiltely,
äo
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Heikosti mennään, mutta suunta on oikea (kai)
Taas yksi koulutunti takana.. Tuntuu vaan ettei siit oo mitään iloo kellekkään, ku en pysty oppimaan mitän kuitenkaan. Mul menee yhä vaan kaikki keskittyminen siihen, et pystyn olee koko sen n. puoltoista tuntii, ilman paniikkikohtausta... Koko ajan täytyy muistaa rentouttaa itteeni, siis ihan fyysisesti. Ja pitää laskea hengitys tahdin mukaan, etten vaan ala hyperventiloimaan. En tiiä onko täs mitään järkee.. Teki taas niin kovin mieli viiltää.. Mut tälläkin kertaa mä vein voiton!
Ja vittu ton nukkumisenki kanssa. Nukun 3-5 tuntii per yö.. Sekin vaikeuttaa tota koulun käyntii. Tänään piti T hoitajan puhuu lääkärille mun unettomuudesta ja sit sen oli tarkotus soittaa mulle, mutta ei... Ei oo soittanu. Ja sekös vastaa päähän ottaaki
Mä en jaksa enää tälleen :( punanen viiva on tullu takas kuvioihin.... ajattelen sitä taas tosi usein... vaikka en oo ees viillelly.
Ja vittu ton nukkumisenki kanssa. Nukun 3-5 tuntii per yö.. Sekin vaikeuttaa tota koulun käyntii. Tänään piti T hoitajan puhuu lääkärille mun unettomuudesta ja sit sen oli tarkotus soittaa mulle, mutta ei... Ei oo soittanu. Ja sekös vastaa päähän ottaaki
Mä en jaksa enää tälleen :( punanen viiva on tullu takas kuvioihin.... ajattelen sitä taas tosi usein... vaikka en oo ees viillelly.
Tunnisteet:
ahdistus,
hoitaja T,
koulu,
Punainen viiva,
univaikeudet,
viiltely
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)