Taas eilen viiltelin... Oon tyhmätyhmätyhmä!! Vittu.. mä oikeen innostuin sen terän kanssa ja tein pieniä kevyitä viiltoja koko pohkeeseen ja vähän jopa käteen.. Muutama syvempi kumpaanki nilkkaan... Nyt tän on loputtava! Heitän terän pois. En pysty en kykene, oon lliiian heikko. mä en pysty siihen. No ihan sama, mut tänään en varmasti viiltele! En varmasti! Mä lupaan!!!
Tänään oli tosi kiva päivä. Käytiin uimassa mä, Krisse ja sen kämppis, kaks muuta siskoo, Make ja sen kaks kaveria. Meil oli tosi kivaa, kunnes.... Mä näin sen miehen. Se oli ihan varmasti se. Se tuli kans uimaan. Hetkeks kaikki pysähty ja mieli tyhjeni. Sit kesken ku me heiteltiin palloo vedessä Krissen kanssa, ni mun oli päästävä silleen et mul yls jalat maahan ku menetin kehon hallinnan hetkeks. Kaikki pimeni ja en kuullukkaan mitään. Sit aistit ja hallinta palas, ku kuulin "Sandra! Sandraaa!!?" Se oli Krisse. Me noustiin vedestä ja mentiin aurinkoon lämmittelemään. Sit yhtäkkii kaikki näytti siltä mieheltä. kaikki miehet näytti siltä ja samalta siis. Suljin silmät hetkeks ja toivosin et olisin kotona turvassa(vaikka ei kotikaan oo varma turva)... Loppu ajan olin hiljaa. Kaikki se kiva unohtu hetkeks ja pelko valtas mut. Onneks lähettiin sit aika pian ja olo helpotti..
Ja Make näki mun jalkojen viillot.. Vaikka ne on niin ohuita ja pieniä... Se on niin vitun tarkka noitten kanssa. Miten se voi olla? Jätkä on vasta 12 vuotias ja se on niin paljon jo joutunu näkee.., mun takia... :( Oon niin vihanen itelleni. Tänään en viiltele EN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti