So I felt like the biggest asshole

Kirjotin viimeks sillon ku olin menos osastolle, todellisuudessa  mä olin siel vaan kolme päivää(ja kauhee lasku seuras perässä). Menin sinne oikeesti siis sen takia, että mä en ollu saanu unta varmaan viikkoon. Ajattelin, että kaikki harhat johtui siitä.. Olin kuitenki ilmeisesti väärässä, koska täl hetkellä ne on itseasias voimakkaampia, vaikka ahdistuneisuus ei oo niin koko aikasta. Mä tiedän, et mä lähin osastolta liian aikasin, eka yö kotona oli ihan kauhee. Mut mä tiesin, et äiti haluu, et oon kotona. Markuksen takia? En tiedä... Mä valehtelin, ja näyttelin siinä tupo palaverissa. Kyllä mä niinkin osaan tehdä. Halusin vaan kotiin...

Oli osastolla olosta hyötyyki! Mulle löyty vihdoinki joku ei niin paljon riippuvuutta aiheuttava nukahtamis lääke, joka oikeesti auttaa.. Nukun semmoset kymmenisen tuntii per yö ja oon aamul suht pirtee ku herään, ja herään siis ysiltä. Ja sit mul määrättiin sertraliinin kylkeen toinen masennuslääke, jonka pitäis aktivoida mua... Sitä kaunista päivää odotellessa. Ku jaksan just ja just siirtää itteni huoneesta sohavlle, et en ihan täysin erakoidu. Kaikki luulee, että oon laiska, oikeesti en vaan jaksa... Mä vihaan olla mä. 

Mut niin takas niihin harhoihin.. Siis mä oikeesti pelkään et mul on joku aivokasvain.. Kuulen äänii, jotain epämäärästä muminaa... lähiaikoina oon alkanu erottaa yksittäisii sanoja esim. mun nimee. Nyt oon myös alkanu näkee juttuja.. Tai siis en mitään niinku sellastaa kauhujuttua, mut jotain varjoja ja niitteen liikkeitä. Ja joskus niinku jotain hahmoja, jotka vilahtaa just jonku huonekkalun esimerkiks sohvan taakse.... Ja siis en usko et ne on oikeesti,(paitsi välil) eli se ei voi olla mitään skitsofreniaa... must vaan tuntuu, et mun aivois tapahtuu jotain kummallista... Oikeestaan koko mun elimistössä.. veressä? Ja sit sen lisäks mul on niinku jotain asentohuimausta tai jotain.... Mul on joskus otettu magneettikuvat ja aivokäyrä ja mitään ei löytyny... Voikohan siel olla kuitenki nyt tapahtunu jotain?

Pelot on myös pahentunu.. En uskalla mennä ulos ollenkaa.. tai pihalle uskallan hetkeks jonku, vaikka Nellin kanssa. Äiti pyytää mua joka paikkaan.. Yleensä en jaksa, mut nykyään on helpompi sanoo välillä "en jaksa" vaikka jaksaisin, koska en haluu sanoo, että en uskalla.. Mä tiiän et pitäis vaan mennä, mut ku en pysty. Sitäpaitsi siel on vaarallista. Ihmiset on vaarallisia.. missään ei voi olla turvassa.

Lääkärille ei kerrottu harhoista, mistään.. ei ees siitä että koen, että mussa on pahaa verta..

Hope, I do dream

Joudun ehkä osastolle pariks päiväks.. kriisijakso. Tavallaan ihan hyvä, vaik ei kyl kauheesti kiinnostais. Mut mielummin osastolla  ku täs kauheessa kärsimyksessä. Toivon et saan jonku muutoksen lääkitykseen tai jotain, et pystyis jatkamaan paranemista kaikin voimin.

Still waiting for the power to end this all

Ahdistaa taas niin vitusti. Oikeesti, mikä mua vaivaa. Oon sekoamassa. En saa unta, oon aina ahdistunu ja nyt kaikki harha-aistimukset on voimistunu ja lisääntyny. Tuntuu et en saa mistään apua. Toi DKTki oli ihan turhaa paskaa ku oon niin sekasin tai jotain. En mä tiiä.. Olis vaan helpompi vetää ranteet auki ja kuolla pois. Miks tämmöses tuskas pitää vaan elää. Ei tää oo mitään elämää. PLEASE SHOOT ME!

Mä oon tosi turhautunu. Teen kaikkeni, mut mun olo vaan paheneejapaheneejapahenee... Oikeesti, auttakaa. Mä tarviin apua :(

I keep trying, on and on,

but it's hard, untill I'm gone.

Should I end this misery,

be done with this agony.

The only way to make it better,

is the one I should stop doing.

But my veins can't take it,

it hurts too bad.

So when I take the knife,

I will feel alright.

Bad blood,

be gone!

Siis se on oikeesti erinnäköstäkin sen veri, ku se olo on niin paha. Oon ihan varma, että sen on pakko olla erilaista verta. En käsitä, et miten se muuten muka voi oikeesti auttaa niin paljon. Se veri on niinku sakeempaa ja tummempaa. Mä en voi käsittää sitä, et miks mua ei uskota. Vituttaa.. Kaikki vaan luulee, et oon sekoomassa, mut oikeesti se ei oo niin.

Rasittavaa.. surullista... oikeesti. Tä elämä on täynnä shittiä. Ja mun voimat on loppu nyt. Siis loppu.. ei lopussa. Meenkö heittäytyy junan eteen vai? Viillänkö ranteet auki.. anything to get outta here. I can't take it no more. Waiting for the power to end this.


Päivä 01: kuva minusta
Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsiPäivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi
Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta

Minne haluisin mennä ey? tää on helppo

Haluun kotiin!

ef juu

Can't sleep. Fuck you... Epäreiluu. Ihan vitusta.

Today or never... I pick.... TONIGHT

Tämmönen pika päivitys ennen nukkumaan menoo. Eli joo siis vau... Tänään oli aikamoinen ilta.. Mä kerroin äitille koko ton keväisen jutun.. Ohoh... Tuli siis siin illan mittaan ihan kauhee olo, ku tuli mielikuvii päähän. Kaikki luuli, et mä oon vihanen jollekki, vaikka oikeesti en ollu. Sitte äiti ja kaikki muutki meni jo nukkuu. Mä jäin yksin olkkariin ja olin jo päättänyt, et jos olo ei helpota ni yöllä heiluu veitsi..

No äiti päättiki sit tulla takas, kuitenki ennen ku olin ees menny olkkarist mihinkää. Sit me juteltiin ja päädyin sit kertomaan koko homman. Ja nyt sovittiin, että otan saikkuu jokski aikaa ja alotan sit ilta lukion jossain vaiheessa. Siis ku sit kerroin, että en jaksa elämää, enkä kouluu.. Ku oon oikeesti ollu lähi aikoina tositosi masentunu.. Puhuttiin siit sähköhoidostaki, et se varmaan täs jossain vaihees..

No mut siis nii, nyt olo on joku tuhat kertaa parempi ja oikeesti. tä helpottaa mun elämä ihan varmasti

I give you this, and I'll get what I want from you

Moi heimoi . Koulus menee ookoosti nyt. Äkkii!! Koputtakaa puuta!

Eilen mulla oli kauhee olo. Mä menin ulos Nellin kans lenkille joskus kymmenen aikaa. Mua pelotti ihan sikana, mut mä menin silti. Mua pelotti, et nään sen miehen. Se asuu joku sata metrii meiltä.. Mul oli puhelin mukana ja kuuntelin musaa kaiuttimista. Mä aattelin et jos se näkee mut, ni se kuulee, et mul on puhelin mukana... Ni se ei tekis mulle mitään.

Mä oon muuten lihonnu ihan sikana... Tavallaan mua ei haittaa.. Koska viime vuonna, ku mä olin laihiksella, ja siis laihduin oikeesti tosi paljon ja se näky ihan selvästi, ni mä.... tai siis tä varmaan kuullostaa tosi tosi oudolta, mut must tuntuu, että mä olin "liian viehättä" tai siis silleen, et en niinku ollu paremman näkönen, mut ehkä jollain tapaa itsevarmempi. Koska,,,,, mä oon siis ruma ja en ymmärrä miks tai miten joku voi pitää mua viehättävänä. Miks se valitsi just mut? Nyt kuitenki haluun näyttää rumalta, koska en haluu antaa kellekkään mitään väärii viestei. Oon ruma ja läski ja hyvä niin...

Se näki mun käsissä viilto jäljet. Se kysy "Miksi sä oot tollasta tehny?" Mä sanoin, että elämä on jättänyt jälkensä. Kaipa sekin sitte halus jättää oman jälkensä muhun... Tätä jälkeä ei vaan saa pois millään ihosiirroilla. Eikä voiteilla, ei millään hoidolla. Tä on ikuinen jälki. VITTUmäoontyhmä Ampukaa mut.

"Mennään meille. Mulla on yks koru minkä mä haluun antaa sulle" "Älä pelkää, en mä sua aijo naida" "Niin, sä harrastat musiikkia vai? Mä osaan soittaa kitaraa, mennään meille musisoimaan" "Älä pelkää, en mä sua nai" "Mä tunnen musiikki alalta ihmisiä, mä voisin esitellä sut niille."
....
"Älä itke Sandra. Ei sitä tapahtunut. Mitään ei tapahtunut"

Mä en tajuu, et kui en oo heittäny sitä koruu pois. Haluun kai muistuttaa ittelleni, et ei kannata luottaa kehenkään.


Päivä 01: kuva minusta
Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsiPäivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi
Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta

Kuva joka inspiroi... tähän vois niin laittaa kuvan siitä korusta. Mut en nyt jaksa. No.. Tä kyl inspiroi mua tuhat kertaa enemmän

Elikkäs, kuva tyhjästä haudasta. Jeesuksen haudasta. Pelastus, Jumalan lahja meille. Toivo ja armo tulee täst kuvast mieleen :)

Ajattelen kuolemaa paljon nykyään. Eilen illal ulkoon, mä menin seisoo keskelle autotietä ja toivoin, et Jumala tulee hakee mut pois... Ei tullu. Vaikka mä itkin ja rukoilin "Isä, mä tahdon kotiin. Ota mut jo kotiin!" Mitään ei tapahtunu. Ei sieltä tullu autoja. Ja vaikka oliski tullu, ne olis ehtiny pysähtyy hyvin.. Mutta mä toivoin, että Jumala lähettää jonkun ajamaan mun päälle. Oikeestaan toivoin, että Jeesus tulee hakemaan mut siitä. Sit ku mä tulin kotiin, menin partsille kattoo sitä kohtaa mihin voisin hirttäytyy, jos olis joku köysi.

Mul oli niin paha olo, et mun oli pakko viiltää. Pari ihan pienenpientä pinta naarmua. Ja heti helpotti olo.

Oon paska, kiitti ja moi

Bad blood in my veins

Pahaa verta pahaa verta. Sattuu.. tekis niin mieli viiltää ranteet auki. Sattuu!!!!!!!!!!! Tuntuu ku olis saatanan verta suonissa.

Oon niin paska ja huono ja ruma ja tyhmä ja turha ja seko ja täydellinen LUUSERI!!! Mut voi ampuu. Jos jollain on tylsää ni mut voi tulla ampumaan...

Olin tänään koulussa. Meni paremmin ku odotin. Pystyin olee koko päivän (siis sen 1,5tuntii) mutta en kyl oppinu mitään. Meni tosi paljon energiaa siihen, et pidän pahaa oloo suurin piirtein kurissa. Huomen takas sinne helvettiin. Se on niin inhottava paikka. Mua ahdistaa tosi kovin ja musta tuntuu et kaikkien on vaikee ymmärtää sitä. Ottaa päähän, mut toisaalta.... Pitäiskö lopettaa koko shitti?


Päivä 01: kuva minusta
Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsiPäivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi
Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta

kuva aamusta vai...

juu ihan perus aamu(NOT) heräsin joskus puol seiskalt ja katoin family guyta pari jaksoo sängyl. Make luuli, et en ollu viel menny nukkuukkaa.. Tosin en kovin montaa tuntii ehtiny nukkuu ku en saanu unta taas yllättäen.

Ja nyt on kauhee stressi koulun lisäks myös lääkkeitten takii... siisku ne on kai lopussa, mut mul ei oo aikaa varattuna lääkärille.. En tiiä mitä teen. ja jostain syystä mä en osaa enää ees tehä sitä matkakorvaus hakemusta. Jotenki en osaa hahmottaa sitä-- vittu

mut joo..

Forever and never

Joopa... Huomen pitäis mennä johonki kouluun taas muka... Ei kyllä yhtään nappais.. Oon ollu tänään koko päivän niin ahdistunu, et mul on oikeest sattunu joka paikkaan. mm. mahaan. Ja on sellanen olo et suonissa menee pahaa verta. Se sattuu. Ranteisiin varsinki. Tekis mieli viiltää ranteet auki ja päästää se paha veri pois. vittu ku ottaa päähän

jännittää tosi paljon mennä kouluu. Otan varmaan tarvittavat jo ennen ku meen skoleen.. olispa niistä jotain hyötyy. Kukaan ei oikeesti voi ymmärtää et kuin kovin mä haluun opiskella ja valmistuu. Mutta ku mä EN PYSTY! Oon niin vitun luuseri.

Vois vaipuu koomaan. Herättäkää mut ku oon terve (never)

Shit happens....to me, badly bro, badly

Joopa joo.. Nyt oonki sitten huomannut, että tenoxista ei oo enää apua nukkumiseen... Miks kaikki lääkkeet toimii vaan hetken..... Tosi tyhmää...

Noh, kuiteski, ni joo oli taas DKT yksilökäynti. Kerroin siellä yhen riita tilanteen ku oli perheen kesken. Asia ei varsinaisesti liittyny muhun, mut sit mä sain asian jossain vaiheessa käännettyy itteeni vastaan. Joku sano jotain minkä mä koin mua kohtaan loukkaavaksi ja mä sanoin siitä. Sitte yhtäkkii kaikki kolme siskoo hyökkäs mun kimppuun. "Sä oot hirveen itsekeskeinen" "Aina kaikki keskustelut ajautuu suhun" "Sä yrität tahalleen saada muille pahan olon, ku sulla itelläs on" "Se tekee tota ihan tahallaan" "Ärsyttävää, ku tässä perheessä yks ohjailee kaikkia muita" .... Koita siinä sitte säilyttää itsekunnioitus.
1. Mä en oo itsekeskeinen. Mä en voi sille mitään, että mun mielestä: "täällä kukaan ei kunnioita ketään" kuullostaa "Sandra on täys paska, ku se ei kunnioita ketään muuta ku itteään. Se on kauhee narsistipaska" Mä haluisin pystyy ajattelee muulla tavoin, mut en voi tälle mitään. Oon niin sekopää.
2. Voi olla, et kaikki keskustelut ajautuu muhun. Mutta sitä mä en todellakaan halua. Mä vihaan puhua ittestäni ja vihaan vielä enemmän jos joku muu puhuu musta.
3. Mä en todellakaan haluu tahallani tehdä toisille pahaa oloo. Jos ja kun mä huomaan, että jollekki on tullu paha olo siitä(ja varsinkin siitä) että mä voin huonosti, ni voitte uskoo, että mä kostan sen ittelleni veitsen voimalla, niinku tein tälläki kertaa. Mä en haluu et kukaan joutuu kärsii tällasest olost, mikä mul on n. 99% päivässä.
4. En oikeesti vieläkään tajuu mitä mä tein tahallani... Mut kai mä jotain tein ku niin kerta sanottiin...
5. Mul ei oo mitään pyrkimystä, eikä tarvetta ohjailla ketään. En pysty edes ohjailee itteeni, mikä voi joissain tilanteis vaikuttaa ulos päin siltä, että mä yritän manipuloida muita..

Kerroin siis S:lle (yksilötapaaja) tosta riidasta. Se sano, että mul oli oikeus puolustaa itteeni. Ja jos se olis kuullu mun puolustavan itteeni, ni vaikka tilanne ei olis siis mitenkään liittyny muhun, edes epäsuorasti, ni se on silti tärkeetä, että mä harjottelen sanomaan tollasia asioita ääneen. Tuli tavallaan sellanen helpottunu ja hyväksytty olo... Mut siitähän niille maksetaan... että tulee hyvä olo.. Mut sekin loppuu kohta, ku DKT loppuu. Sit joudun tutustuu taas uuteen ihmiseen... What ever...

Ja joo, oli taas niin helvetin hyvä syy viillellä. Tällä kertaa se oli viel sellanen kerta, et se oli niin suunniteltu, että viiltelin reiteen. Ni kukaan ei näe. Yleensähän mä viiltelen, kun mua ahdistaa. Siinä ei paljoo ajattele. Äkkii vaan pois se olo, ni viiltelen ihan tyhmiin paikkoihin... en pysty niin etevään ajatteluun siinä tilanteessa, et tajuisin, et ne jäljet näkyy siinä. Tä oliki semmonen juttu et olin jo päättäny siin tilantees, et aijon kostaa itelleni mun paskan käytöksen.. Oon ihan vitun paska. Kill me!



Päivä 01: kuva minusta
Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä
Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsiPäivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi
Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta


siis jotain mitä oon menettäny...

tä on kyl aika raffi, mut joo, näin tänä keväänä. Eli siis menetin neitsyyteni...vastentahtoisesti
Ja on siis tosi mukavaa, kun ihmiset ympärillä puhuu siitä, miten niitä nuorempana harmitti se et ne oli neitsyitä, mut miten nyt aikuisempana ne pitää sitä hyvänä ja kehutavana asiana.. niinhän se onkin.. tä vaan oon niin vitun epäreilua, et kaikki ei saa ees siitä päättää itse.... :(