Kaikenlaista oon saanut kokea,
mutta sitä katsetta en unohda.
Sä syytit mua, vaikka syyllinen seisoi sun peilissä.
Mä syytin mua, vaikka syyllinen seisoi sun peilissä.
Mä olin lapsi, en voinut tietää,
en osannu silloin sua kieltää.
Sun olis pitäny tietää,
vaikken sillon osannu sua kieltää.
Ei kenenkään tarvis sellasta sietää,
järkytit pienen lapsen mieltä.
Mut sitä katsetta en koskaan unohda.
Jonka sain, kun sä viimein häivyit meidän ovesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti