tiistai 3. marraskuuta 2020

Siis kuuluuko sen oikeesti tuntuu hyvältä?

 Oonko jotenki epänormaali.... tai siis oon epänormaali. Ku oon kolme kertaa elämässäni harrastanu seksiä joista yksi oli kun olin 5, yksi oli raiskaus ja kolmas kerta oli jotain seksin ja raiskauksen sekoitusta.. 

Se vika tapaus oli siis kesän alussa. Kaverin kaveri. Se halus harrastaa seksiä mun kanssa. Mä en olis halunnu koska se pelotti mua. Mut suostuin silti. Sit kesken yhdynnän halusin lopettaa koska se sattu niin paljon. Sanoin etten haluu. Mut se jatko loppuun asti. 

Juttelin asiasta fyssarin kanssa. Mä siis ihan reilusti kysyin et kuuluuko seksin tuntuu hyvältä. Se sano että kuuluu. Mut kumppanin pitää olla luotettava. Ja pitää edetä rauhallisesti. Mun on vaikee uskoo et se tuntuu hyvältä. 

Sit palasin osastolle ja sit mul tuli kauhee ahdistus. Mä vaan itkin joku tunnin. Sit M-hoitaja tuli juttelee. Se helpotti oloo. Kerroin myös M-hoitajalle viime kesästä. Sit tuli päivällisaika. En syöny sitä niinku en syöny lounastakaan. Ei vaan maistunut. No kuitenki.. siin meni sit jonki aikaa. Tunti pari. Sit alko se järkyttävä kipu alapäässä. Mä ehkä yhdistän sen siihen ku toi avattiin toi keskustelu siit kesäsestä. 

Menin hakee M-hoitajaa. Se sano et syö ja tulee sit juttelee mun kanssa. Olin ihan varma et se ei tuu. Tääl se on melkeen poikkeuksetta niin et hoitaja sanoo että tulee pian mut ei sit tiukkaan. Mut se tuli. Kerroin kivusta ja kerroin et mä epäilen et mul on vaginismi. M ei tienny mikä se on. Mut se on siis semmonen jotkut lihakset tuol alhaalla jännittyy ja sit jos sinne tunkee jotain niin se alkaa sattuu. Sen miehen tos kesällä oli vaikeuksia saada sitä sisään. Ja se sattu ihan vitusti. Ja sit luin just tost vaginismiasta et esim tamppooninkin laitto voi sattuu. Ja mul se sattuu.

Mä tiiän et oon epänormaali ku en oo koskaan nauttinut seksistä. Musta se on vaan paha juttu. Kaikki mun seksiin liittyvät kokemukset on ollu jotenki pahoja. 

Ei kommentteja: