perjantai 31. heinäkuuta 2020

Anteeksi

Ne tappaa mut. 
Ne ei jätä mua rauhaan.
Pikku hiljaa katoan jäljettömiin.
Sit mua ei enää oo.
Taisteluden taistelut. 
Armoton sota. 
Lähtekää pois mun päästä. 
En kestä enää.
Hyvästi.

Miks en voi ymmärtää. 
Se ei ollu mun syytä. 
Vihollinen, pahuus, 
ei seiso mun peilissä.
Mutta se elää minussa. 

Yritän alkaa nukkuu mut kaikki pahat asiat kiertää kehää mun päässä. Auttakaa

Ei kommentteja: