tiistai 17. toukokuuta 2022

Vihaan öitä

Yöt on perseestä. Ahdistaa. Aina kun oon yksin. Rakkaan kanssa yöt on helpompia. Onneks hän muuttaa pien tänne. On ihan kauheeta aina sunnuntaina kun rakas lähtee kotikaupunkiinsa. 

Oltiin lauantaina porukoil poreammeilemassa. Tipuin rappuset alas. Mustelma kädessä. Oon kauhee koheltaja. Aina kaatuilemassa.

En malta odottaa perjantaihin kun rakas tulee.

Haluan magneetti ripset. Toivottavasti saan ne pian.

Pitäis rupee nukkuu. Öitä

Ei kommentteja: