Taas yksi koulutunti takana.. Tuntuu vaan ettei siit oo mitään iloo kellekkään, ku en pysty oppimaan mitän kuitenkaan. Mul menee yhä vaan kaikki keskittyminen siihen, et pystyn olee koko sen n. puoltoista tuntii, ilman paniikkikohtausta... Koko ajan täytyy muistaa rentouttaa itteeni, siis ihan fyysisesti. Ja pitää laskea hengitys tahdin mukaan, etten vaan ala hyperventiloimaan. En tiiä onko täs mitään järkee.. Teki taas niin kovin mieli viiltää.. Mut tälläkin kertaa mä vein voiton!
Ja vittu ton nukkumisenki kanssa. Nukun 3-5 tuntii per yö.. Sekin vaikeuttaa tota koulun käyntii. Tänään piti T hoitajan puhuu lääkärille mun unettomuudesta ja sit sen oli tarkotus soittaa mulle, mutta ei... Ei oo soittanu. Ja sekös vastaa päähän ottaaki
Mä en jaksa enää tälleen :( punanen viiva on tullu takas kuvioihin.... ajattelen sitä taas tosi usein... vaikka en oo ees viillelly.
maanantai 4. maaliskuuta 2013
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
I did it!!
Laivamatka meni tosi hyvin :) Riehuttiin Maken kanssa ja pelattiin rahapelei ja syötiin vatsat täyteen buffetissa. Vähän mua kyllä pelotti niis kohdissa ku kaikki oli pakkautunu toisiinsa kiinni laivan vaihdon aikana ja perillä. Lauloin kans karaokee ja sain kivat huudot. Made me really happy :D
Viime yön nukuin ihan täysillä. Parhaat yöunet kahteen viikkoon. Ja äskön käytiin uimssa. Seki oli ihan kivaa, jos ei lasketa sitä kohtaa ku jotkut kakarat alko nauraa, vissiin mun rumalle vartalolle.. Hävetti ja teki mieli kuolla. Mut onneks Krisse oli siin mun kans, ni se autto vähän oloon.
Mut muuten tää päivä menny ihan kivoissa merkeissä ja kohta syömään :)
Moikka !
Viime yön nukuin ihan täysillä. Parhaat yöunet kahteen viikkoon. Ja äskön käytiin uimssa. Seki oli ihan kivaa, jos ei lasketa sitä kohtaa ku jotkut kakarat alko nauraa, vissiin mun rumalle vartalolle.. Hävetti ja teki mieli kuolla. Mut onneks Krisse oli siin mun kans, ni se autto vähän oloon.
Mut muuten tää päivä menny ihan kivoissa merkeissä ja kohta syömään :)
Moikka !
maanantai 18. helmikuuta 2013
Laivalle
Meen huomen taas laivalle Maken, äitin ja mumman kanssa. Toivottavasti tulee olee hauskaa! Vähän jännittää, et miten menee ahdistuksen ja pelkojen kanssa.
Nukuin taas huonosti viime yön ni en jaksa kirjottaa mitään romaania ;D
Nukuin taas huonosti viime yön ni en jaksa kirjottaa mitään romaania ;D
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Comeback
En oo jaksanu kirjotella pitkiin aikoihin. Sori siitä.. Mut joo.. Oon nyt siis alottanu koulun ja aika heikosti on menny. Mul menee kaikki energia siihen, että pystyn olemaan siellä luokassa. Kaikki opetus menny ihan ohi ja en pysty keskittymään ollenkaan. Vähän kauhistuttaa, et tuleeko tästä koulun käynnistä mitään. Varsinki ku on taas alkanu tulee unettomuutta. Nukun 3-5 tuntia yössä. Ja oon päivät väsyny.
Mul on alkanu tulee myös pelkoja. Pelkään mm. että kuolen ja pelkään liukuportaita ja nää pelot on mulle ihan uus juttu. Tuntuu et oon sekoamassa.
On kuitenki ihan hyviiki juttui, esim. et oon ollu nyt n3 kk viiltelemättä!! Eiks ookki hienoa!
Tällä hetkellä mun hoidot on sellasii, et käyn n. 2kertaa viikossa tapaamassa psykoosityöryhmän hoitaja T:tä ja n. 2 kertaa viikossa psykoterapeutti A:ta. Lääkkeitä on leponex, venlafaxin ja abilify. Lääkkeet on tosi hyvin auttanu, ku mul ei oo pitkiin aikoihin ollu mitään aistiharhoja. Paitsi nyt ihan lähipäivinä oon kuullu kuiskintaa. Mut pistän unettomuuden piikkiin. Sovittiin hoitaja T:n kanssa et jos viel ens viikolla on unettomuutta ni sit ruvetaan miettii lääkettä siihen.
Muuten menee nyt suht hyvin.. Masennus alkaa hiipua ja elämän halu alkaa kasvaa. Vaikkakin toi koulu nyt masentaa ja ahdistaa. On myös jopa alettu käymään uimassa Krissen ja äitin kanssa. Se on muuten kivaa, mut ku vihaan mun vartaloo ni se on tosi kiusallista..
Ja vielä iso kiitos kaikille, joitten mielessä oon ollu. Tuli oikeesti tosi lämmin olo sydämeen ku niin moni oli ollu huolissaan Mut voin nyt semi hyvin
Tunnisteet:
koulu,
lääkkeet,
pelko,
pelot,
psykoosityöryhmän hoitaja T,
psykoterapeutti A,
psykoterapia
maanantai 21. tammikuuta 2013
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
Kotiiiiiiin(ehkä)
(Tänään on se päivä. Tää se päivä on..Pocahontaksesta) Juu eli tänään on se kauan odotettu hone! Mä en kestä enäää!! Pääsen tänään EHKÄ kotiin. Se on vaan ehkä, mut silti! Mul on mahdollisuus päästä kotiin!! Ihanaaaaa. Iik mua jännittää. Kahden kuukauden jälkeen on ihanaa palata kotiin. Vitsit ku ne päästäis mut. Sori et tää teksti pyörii nyt vaan tän yhden asian ympärillä. Mut tä asia on oikeesti mulle vielä isompi, ku saan tässä kerrottuu..
Viimenen viikko on ollu tosi hyvä. Siis voinnin kannalta. Ja oikeestaan muutenkin. Oltiin edellis ppäivänä huoltsikalla M-siskon kanssa ja eilen Krisse-siskon kanssa. Ja hauskaa oli, kummallaki kerralla. Pääsi vähän käsiks normaaliin sosisaaliseen kanssakäymiseen. Ja eilen juttelin myös mun parhaan kaverin c:n kanssa. Ihan niinku normaalit ihmiset. En niin ku niin kuullu enää tänne sairaalaan! Mä kuulun kotiin ja korkeintaan päiväyksikköön. Toivottavasti jos mä pääsen päivikselle, ni pääsisin sinne psykoosi osastolle, mielummin ku sinne toiselle, koska mä tunne ne psykoosipäiväyksikön työnekijät, ni tarttis taas tutustua uusiin hoitajiin ja alottaa kaikki TAAS alusta.
Kaikki on jo sanonu, et mä näytän paremmalta. Tai siis et mun parempi vointi näkyy ulos päinki. Mul on kuulmma ilmeikkäät kasvot ja oon muutenki aikalailla normaalimpi ja omaitsempi, ku esim kuukaus sitte. Mut kyl musta tuntuuki eriltä.
Mut nyt meen syömään, moikka
ps. Tulipas positiivis sävyitteinen teksti, onneks välillä näinki :)
Viimenen viikko on ollu tosi hyvä. Siis voinnin kannalta. Ja oikeestaan muutenkin. Oltiin edellis ppäivänä huoltsikalla M-siskon kanssa ja eilen Krisse-siskon kanssa. Ja hauskaa oli, kummallaki kerralla. Pääsi vähän käsiks normaaliin sosisaaliseen kanssakäymiseen. Ja eilen juttelin myös mun parhaan kaverin c:n kanssa. Ihan niinku normaalit ihmiset. En niin ku niin kuullu enää tänne sairaalaan! Mä kuulun kotiin ja korkeintaan päiväyksikköön. Toivottavasti jos mä pääsen päivikselle, ni pääsisin sinne psykoosi osastolle, mielummin ku sinne toiselle, koska mä tunne ne psykoosipäiväyksikön työnekijät, ni tarttis taas tutustua uusiin hoitajiin ja alottaa kaikki TAAS alusta.
Kaikki on jo sanonu, et mä näytän paremmalta. Tai siis et mun parempi vointi näkyy ulos päinki. Mul on kuulmma ilmeikkäät kasvot ja oon muutenki aikalailla normaalimpi ja omaitsempi, ku esim kuukaus sitte. Mut kyl musta tuntuuki eriltä.
Mut nyt meen syömään, moikka
ps. Tulipas positiivis sävyitteinen teksti, onneks välillä näinki :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)