Jee! Hyvii juttui!

Moimoi. Ihan jees fiilis. A-serkku on asunu mun luona viikon ja meil on ollu tosi hauskaa! Sit tääl asuu nyt myös pikku kisu. Hän on mun kummityttö.

Outoo vaan et en saa nukuttuu... Nukun sen 2-4 tuntii yös ja se edelleenkin tuntuu riittävältä. Intervallijaksolla oli vähän rauhallisempi olo mut nyt tuntuu ylienergiseltä. Osastolla oli semmonen pysähtymisen hetki. Joka meni jo ohi. Nyt voisin vaikka lentää kuuhun.

Me ollaan menos laivalle A:n kanssa. Jee! Ja eräs ihana henkilö on tulossa mukaan. En malta odottaa.

JEE!

Ja siis niin. Oon nyt käyny kuorossa joka viikko ja se on ihan parasta. Haluun että tänään olis jo torstai että pääsis kuoroon. Ja siis oikeesti! Saan laulaa o holy night biisin isossa kirkossa tapanin päivänä! Oo nice! Kivaa! Oon jostain 12-vuotiaasta lähtien haaveillu että saan laulaa just sen biisin, just siinä kirkossa. Jee ja kaikkee!

Elämä on vitun ihanaa!

Mitä siis?

Juu. Ihan jees päivä takana. Vähän ehkä levoton olo. Mut mielummin näin ku semmonen kauhee ahdistus ja alavirittenyisyys. Näin mä pärjään! On hyvä olo. Fyssarillakin meni hyvin. Nyt olis vaan niin paljon energiaa ja ei voi enää tehä mitään ku pitää rupee nukkuu. Tai siis mitään kovaäänistä ei  saa tehä. Ku muut nukkuu. Onneks mul on oma huone! Tämä on oikeen luksusta. Katon big brother 24/7 koneel. Samalla ku kirjotan tätä. Voisin mennä ulos nyt. Mut ei enää pääse ku kello on 21:37. 

Vieläkö on villihevosiaaaaa? 

Vieläkö jossai mustalainen, tanssii ja laulaa mustalaisnainen.

Tai siis.. Mist toiki tuli 😂 voi luoja! Meniks ne sanat ees tolleen?

Tekis mieli laulaa!! Vittu! Hemmetti. Mitä tekis? 

Tänään yhes kohtaa ahdisti ku yks potilas rages. Tulin huoneeseen parkumaan. Mut se meni nopeesti ohi. Onneks!

Helpottunut olo

 Nonni. Nyt on taas parempi olo. Sain juteltua yhden asian ulos systeemistä aspan hoitaja J:n kanssa. Ja siis oikeesti. Kivi vierähti sydämeltä kun sain uusia näkökulmia yhteen asiaan. Nukuin niiiin hyvin viime yönä, enkä ees ottanut stilnoctia. Ja tää päivä on ollu semi normaali. Oon taas jaksanu olla sosiaalinen ja naureskella. Eiköhän tää tästä. Vaikkakin on viel yks iso ahdistava asia, mun henkilökohtainen, joka painaa mieltä. Mut sen selvittelyyn tarviin aikaa ja traumaterapiaa. Ainakin mä toivon että terapia auttaa siihen.

Olin tänään polin hoitaja H:lla. Meil oli hauskaa kuten aina. H:kin on tosi ihana, niinku mun kaikki tän hetkiset työntekijät. Jutellaan me siis asiaakin, mutta kyl me aina nauretaankin. Mä alotan scitin jos siihen ryhmään saadaan tarpeeks osallistujia. Aluksi vähän epäröin, että haluunko, mutta siit ryhmäst ei kaiketi oo tulos kauheen iso ja on ainakin kivat vetäjät. Mut kyl mua ahdistaa se ajatus silti. Mut mä nyt sanoin, että osallistun. 

Ens viikon tiistaina on joku semmonen palaveri, johon tulee polin H, aspan J, sossu ja äiti. Ja tietty mä. Me ollaan mun luona. Pitäs jaksaa vähän siivota siel. Ja siis joo, puhutaan kaiketi tukihenkilöasiasta ja kuntoutussuunnitelmasta. Mun täytyis uskaltautua liikkumaan kodin ulkopuolellakin. Ilman äitiä meinaan. Tuntuu ahdistavalta, mut kai se on pakko. En mä ikuisesti voi äitissäkään roikkua. Oon mä siis käyny lähikaupas yksinki lähiaikoina ja K-siskon kanssa. Mut esim. uimaan en pysty menee ilman äitiä. Siihenkin on monta syytä. 

Sit se traumaterapia-asia. Mä oon siis kattonu niit terapeutteja mut en oo löytäny sopivaa.. Saas nähä kuin senkin asian kanssa käy. Se olis mulle ihan välttämätön. Että pystyis mennä työelämään. Mut mun eläkkeellä olo vaikuttaa asiaan silleen, että en voi hakea kuntoutuspsykoterapiaa vaan sitä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja se sit taas rajaa pois monet monet terapeutit. Vissiin. Tai ainakin se lista kelan sivuil niist terapeuteista on lyhyempi. Siis siin on vaan joku 10 nimee kun kuntoutuspsykoterapeutti listassa oli useampi kymmenen.

Mut joo. Rupeen nyt tsiigailee ens viikon salkkareita cmorelta. Kiitos hei!

Hyvä päivä

 Tänään on ollu hyvä päivä. Nukuin super hyvin viime yönä. Otin illal stilnoctin ja se ilmeisestikin autto. Otin tänäänkin. 

Make haki tänään toisen kissan itelleen. Semmonen 4 kuukautinen narttu kissa. Tosi söpö! 💖 Sit kävin hengaamas Maken luona. Meil oli kivaa. Juteltiin  kaikenlaista. Sitte Make tuli viel illalla tänne porukoille pelaa shakkii meijän isän kanssa. 

Ihana ku silläkin alkaa menee paremmin. Se oli aika pohjalla viel pari viikkoa sitten.. Mä vaan toivon sille kaikkee hyvää. Se on ansainnut sen. Se on niin paljon joutunu näkee ja kokee. Haluisin vaan ottaa sen syliin ja puristaa kovaa. Niinku sillon ku se oli pieni ja sitä sattu. Sillon se kipu oli fyysistä. Nykyään henkistä. 

Mut joo.. rupeen kirjottelee yht tekstii ja sit nukkuu. Nighty night!

Pärjään

 Semi hyvä päivä takana. Kiitos siitä Herra! 

Kotona taasen !

Vihdoinkin kotona osastolta. Pääsin oikeestaan jo tiistaina, mut nyt vasta jaksan kirjottaa :D Eihän siin menny ku yli kaks kuukautta....

Vointi on parempi ku aikoihin. Ei juurikaan harhoja tai vastaavaa. On mul joitain epäillyksiä vielä mut ne ei oo niin voimakkaita ku ennen. On ollu tosi kova ikävä kotiin. Tai no.. vanhempien luokse. Täällähän mä olen. Maanantaina olis tarkotus mennä omaan kotiin kokeilemaan et josko pystyis jo alkaa asuu ite....

Täs on tapahtunu kaikenlaista. Olin mm. kaks kertaa sisätautiosastolla ku mul todettiin eka munuaistulehdus. Sen takii olin kolme päivää tiputuksessa. Sit pääsin/jouduin takas osastolle ja olin siel about viikon ni sit jouduin takas sisuksille ja mul oli keuhkokuume. Olin 9 päivää tiputuksessa. Se oli ihan kauheeta. Kuume pahimmillaan 40.5... Sit ne ei saanu melkeen laitettuu mul kanyylii ku mul on niin syvällä noi käden verisuonet. Melkeen joka päivä piti laittaa uusi, ku se lakkas toimimasta. Ja kanyylin laittaminen SATTUU!

Mut muuten siirrettiin yhes vaihees taas toiselle osastolle. Nimittäin kuntoutuspsykoosiosastolle. En olis alunperinkään halunnu sinne. Onneks mun ei tarvinnu kovin kauaa olla siellä ku puhuin itteni ulos. Vähänks mä voisin väitellä itteni tohtoriksi. NOT! :D

Tutustuin osastolla moneen uuteen ihmiseen. Erityisesti jäi mieleen Si. Si on n. 30-vuotias nainen, jolla on kolme lasta. Se oli osastolla manian takia. Vaikkei sitä koskaan hyväksynytkään. Mut joo, Si on tosi kiva. Toisena jäi mieleen opiskelija Sa. Me ollaan nyt facebook kavereita, vaik se ei kai oo ihan sallittuu ;) Mut Sa on myös ihana.

Voisin kirjottaa viel vuoden, mut musta tuntuu et ei kukaan jaksa lukee niin pitkää tekstii, joten mmmmmmmmmmmmmmmo

ps. ostin uuden kännykän, nimittäin samsung galaxy s6 edge. Ihan sika hyvä puhelin! Jee!!!

pps. salasessa uutta!

Yllättävä lopputulos

Tänään oli tosi tosi hyvä päivä! Aamulla menin kuvailmaisu ryhmään. Tällasia tuli mukaan:

Kuvassa on kirsikka jonka läpäisee tommonen piikki ja sielt valuu sit verta. Mustissa kohdissa on tekstiä, joka ei näy kunnolla, mut ylhäällä lukee "Rape of a virgin"(työn nimi) ja alhaalla lukee "I hate you". Kuva kertoo raiskauksesta.

Tässä kuvassa on vaan tommosia kirkkaita väriläiskiä. Ne on ympäröity mustalla. Väri läiskät on mun positiivisia tunteita ja ajatuksia, musta niiden ympärillä kuvastaa sitä, miten mä kiellän itteltäni kaikki positiiviset tunteet, koska en koe ansaitsevani niitä.

Rumia noi on, mut parempaan en parhaillaan pysty. Mut noitten tekeminen,(varsinki ton ylemmän) oli tosi vapauttavaa. Sain hiukan purkaa ajatuksiani....

Pysyin hereillä melkeen koko aamupäivän. Sit ku heräsin ni ehdotin itte opiskelijalle, et voitaisko tehä jotain, ja sit me pelattiin trivial pursuittii ja mä voitin! Ja sit isovanhemmat tuli käymään jossain vaiheessa ja käytiin kanttiinissa. Mukavaa oli, ku pääs vähän pois näitten seinien sisältä.

Illemmalla kävin taas kahvilla äitin ja maken kanssa shellillä. Sain tällä kertaa oikeen luvanki siihen jee... Sit me mentiin "salaa" käymään kotona ku halusin moikata nelliä(koirani). En tiiä olisinko saanu mennä muualle kku sinne shelillille,ku niin oltiin sovittu. Eli hys kaikki!! ;D

Illalla olin huippu sosiaalinen ja jopa alotin puheen aiheita opiskelijan ja yhen hoitajan kanssa. Se oli ihan siidee, et pystyin siihen.

Nyt ahdistaa ja tekee mieli viiltää. Ei kato voi koko päivä mennä hyvin, ku on musta kyse...... Meen nyt viemään koneeen kansliaan ja sit koitan nukkumista.

Voittaja fiilis!

Mulla menee nyt niiiin paljon paremmin ku sanotaan puol vuotta sitte! Voi jukran pujut! Tai siis... : DDD Nyt on ihan sellanen victory fiilis. Pystyn kykenen voin osaan!!! Nyt on sellanen olo et kouluki sais alkaa. Ja voisin muuttaa omaan asuntoon. On sellanen olo et pystyisin! Mul on sellanen olo et pystyn mihin vaan! Voisin vaikka alottaa jonku työn koulun ohelle! :) on niin energinen olo. Ja kivaa ku tulee jopa lähettyy vähintään kerran päiväs johonki vaikka ei olis mitään "järjestettyy" esim. terapiaa tai jotain.

Vois tehä kaikkeeeee jeeee jjee! Ihanku olis high. Ja se on kivaa! Pitäis vaan rauhottuu sen verran et vvois kokeilla et pystyykö lukemaan. Kirjottaminen nyt ainaki onnistuu jo jonki verran tälleen.

Mut sit.... pelot.. pelot pelot pelot. Ne on tiellä. Koulun pelko, bussin pelko, mies pelko... niitten takii mikääm ei onnistu. Se on vaan pelkojen vikaa! vituttaa.. Muuten olis hyvä fiilis melkeen... voisinkiivetävuorellematkustaasiismaailmanympäri ja kaikkee!!

Me ollaan ehkä menossa laivalle heinäkuussa. Kivaa! Mut pelottaa ihan vitusti. Ku siel on niit juoppoi. Ne on vaarallisia. Ja tää pelko on täysin realistinen eikä niinku psykoottinen tai jotain. En pelkää jotain dinosauruksia tai vaikka pikku lapsia tai tauteja. Pelkään juoppo miehiä ja se on täysin realistinen pelko.

Hitto ku kynnet on edessä, ku kirjottaa. Pitäis leikata mutku ei jaksa nyt.... pitäis tehä kaikkee mut ei sit kuitenkaa mmitään ja ei tee mieli tehä vaikka tavallaan tekee.. ei tuu tehtyä mitään vaikka kaikkeen tuntuis energia riittävän... DAMN!!!

Up we go

Juhuu joo.. Pari askelta eteen päin ja yks taaksepäin... Oon nyt jonku kuukauden ajan käyny psykoosipäiväyksiköllä, ku mul on ilmeisesti sitte psykoottinen masennus. Oon siel ma-pe 9-14/15. On ollu ihan kivaa ja vähän vähemmän kivaa.. Mun psykoottiset oireet on lisääntyny ja pelkotilat varsinki.. en pysty enää käymään yksin ulkona ja must tuntuu, et joku seuraa mua koko ajan. Ja kauhee olla sellases paikas mis on paljon miehii.. Ja viime viikolla mul kävi mm. silleen, että oltiin jossain ihme "kirpputorilla" joku pimee pleissi(siis päiväyksikön porukan kans). Mä näin siellä ihan sikana miehii ja ne piirritti mua. Sitte jälkeen päin sain kuulla, et siel oli ihan muutama ihminen meijän ryhmän lisäks. Eli olin nähny jotain ylimmääräsii... Ja pelkotilojen yhteydes nään hahmoja, varjoja ja verta...

Äiti yrittää koko ajan tyrkyttää mulle skitsofreniaa, koska mun siskolla on se ja se on geneettinen ainaki jossain määrin... Ei mul oo mitää skitsofreniaa! Ärsyttää tollanen liiottelu...!!! Ihanku tä ei olis tarpeeks ärsyttävää ilmanki..

Me ollaan puhuttu, et mä alottaisin psykoterapian... ekana puhuttiinn et alottaisin syksyllä, mut sit noi alko ehdottelee, et alottaisinki jo tänä keväänä.. en usko et se olis kauheen hyvä idea. Se tulee liian nopeesti. Oon liian huonossa kunnossa vielä. Pelkotilat on jo muutenki niin voimakkaita ja oon myös kokenu viime kevään tilanteita ihan tosi elävästi ja se on pelottavaa. Mitä tapahtuu jos niitä aletaan nyt just aukoo... Satu(DKT terapeuttini) on sitä mieltä, että se ei olis hyvä nyt tähän näin äkkii. Satu sano, että se olis liikaa, et olis noita käyntei turus ja sit viel se psykoterapia. Ja se oli tosi kivaa jotenki ku Satu sano, et se ei haluu luopuu musta vielä :) Mä oon oikeesti saanu Satulta niin paljon!

Ja kuten tekstistäkin varmaan huomaa, mun keskittymiskyky on hyvin heikkoa tällä hetkellä.. johtuu todennäköisesti tästä sairaudesta. Katkonaista tekstiä tulee, ku on vaikee pitää ajatukset kasassa. Sooorii. No kuitenki, must tuuntuu et masennus on hiukan paremmalla tolalla, mut psykoottiset oireet jatkuu.. Toivottavasti se uus lääke abilify nyt toimis noihin harhoihin.. Hirtettyihin ihmisiin ja muihin. ääniin ja kaikkiin...

Viiltely on nyt aikalailla kurissa DKT taitojen avulla. Pari kertaa oon nyt viillelly ton osaston jälkeen vissiinki ja neki ei ollu niinku ahdistuksen lievittämiseksi varsinaisesti vaan äännten hallitsemiseks(ku äänet käski viillellä) Eli sil saralla menee ihan ookoosti. Ja oikee suunta......  :)

Laitoin myöskin pari vaaleeta raitaa tukkaan, et vähän muutosta/piristystä elämään. Tai no äiti laitto. ;D tuli ihan kivannäkönen.

Mut joo mä en muista enää mitä mun piti viel kirjottaa mut ei kai se oo tärkeetä sitte... Ääää ajatukset katkeileepi.

Kitti mo

To learn or not to learn

Tänään oli aika kauhee päivä. Mut muuttui lopuks ihan hyväksi. Aamulla piti herätä kasiks, vaikka mä olin nukahanu vasta joskus neljän aikaan. Mua ahdisti illalla niin kovin. Siis se oli oikeesti ihan kauheeta. Mä hyperventiloin ja itkin ja en oikeesti pystyny tekemään mitään. Asioita koko ajan niinku kävi kääntymässä mun aivoissa, mut mä en saanu niistä kiinni. En antanu itteni mennä keittiöön enkä eteiseen. Keittiössä veitset, eteisessä lääkekaapin avain. Kauhee yö. Yritin tavottaa Krissee tekstarilla. Se oli jo nukkumassa. En halunnu herättää, koska silläkin oli tänään kouluu ja muutenki musta tuntuu, että sillä on tarpeeksi tekemistä toisen siskon kanssa, jolla on skitsofrenia... Sitte pikku hilja se olo rauhottui silleen, että mä nukahdin.

Sit tosiaan piti herätä josksu 20 yli seittemän ja mä olin niin väsyny. Nousin väkisin ylös ja menin kouluun. Äikän tunnilla mä jouduin yllättäen just siihen paikkaan istumaan, josta pihalle näki parhaiten. Näin sen kaiken taas. En ees tiiä kuin kauaks aikaa olin jääny tuijottaa sinne pihalle, mut "heräsin", ku opettaja oli siin mun vieressä "Sandra, hei sandraa, onko sulla kirja mukana? nyt kirjotetaan pikku teksti" Joo-o. Olin siis ihan pihalla, mut vedin kirjan repusta ja opettaja lähti. Sit tekstailtiin Krissen kanssa. Mä kysyin siltä, et mitä mun kannattaa tehä tän äikän suhteen. Tultiin siihen lopputulokseen, että vaihdan vaan toiseen ryhmään, joka on samaan aikaan. Tietty mun piti miettii syy siihen, siis et mitä sanon opolle. Mut ku menin puhuu sille, se ei kysyny mitään. Onneksi! Nyt se on sit ainaki selvinny.

Tietenkäänhän se ei tarkota, et muuten olis onnistunu päivä, nimittäin, psykan tunnilla alko ahdistaa, ku siellä puhuttiin kaikkee semmosta tyhmää... Mä tunsin, miten hengitys alko tiheentyy ja olisin menny pois, jos tuntii olis ollu jäljellä enemmän ku se viis minsaa. Mua ärsyttää, et ku on joku aine, josta oon kiinnostunut, ni sit en kykene opiskelemaan sitä, ku ahdistun niistä asioista. :( Harmittaa... Ja sit ihanan koulupäivän kruunas vieläki ihananpi asia. Hain ihanan matikan kokeen josta olin saanu ihanan numeron: 5½ Vittu,se on jo sinällään syy tappaa itteni. Oon niin tyhmä, yksinkertanen, säälittävä, vammanen. En osaa mitään!!!!! Vaihdan varmaan lyhyyseen.

No koulun jälkeen mulla oli se kauan kaivattu (NOT!) hone. Äitin oli ihan pakko änkee sinne mukaan. Mä olin hyvällä tuulella siellä. Oikeesti :) Mä olin aluks päättäny, että esitän hyvinvoivaa, että mun ei tarvii käydä siellä enää. No Krisse oli ollu toista mieltä ja onneks kuuntelin sitä, koska oikeesti kerranki honen jälkeen musta tuntu siltä, että ollaan pääsemäs vähän eteenpäin. No ensinähin se lääkäri oli tosi kiva tänään. Se oli niin ilonen, ku mä olin niin paljon paremmalla mielellä ku viimeksi. Mä sit kans sanoin, et musta ei tunnu niinku masentuneelta, vaan enemmänki se on silleen, että mul tulee semmosia ahdistus kohtauksia, jotka mun elämää häiritsee. Ja sanoin, että nukun taas huonosti (eli nukahtamiseen menee yleensä aikaa) Honen jälkeen tultiin sit semmoseen lopputulokseen, että nukkumiseen ei puututa lääkkeillä vaan kokeillaan kaikkee ihan beisarii, eli esim. lisää liikuntaa, ei saa lukee kirjaa just ennen nukkumista(millonsitten,kysyn vaan) ja kaikkee tommosta. Sit mä sain tarvittavii lääkkeitä, et jos tulee ahdistava olo, ni voin ottaa, esim koulussa tarvittaessa. Se oli oikeesti hyvä päätös, koska se jo auttaa, että mä tiedän, että on semmonen mahdollisuus jos tarvii.

Mulla tällä hetkellä lääkkeitä:
Diformin 500mg, 1 aamulla ja 2 illalla (joku sokeri juttu?)
Seroquel Pro long 200mg, 2 illalla (vaikuttaa pitkäaikasesti unen saantiin ja laatuun, lievittää ahdistusta)
Seroquel 200mg, 1 illalla (nopea väsyttävä vaikutus, lievittää ahdistusta)
Lamictal 100mg, 1½ illalla (kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden lievittämiseen)
Ketipinor(seroquel) 25mg, 1-4 päivässä tarvittaessa (lievittää ahdistusta, auttaa unen saantiin)

Ei tunnu auttavan. Siks mä oon niin epätoivonen. Onko vielä ehkä lisää liimaa, jotta tä palapeli pysyis kasassa?

ps. ihan oikeesti, mä oon tosi väsyny tällä hetkellä :D joten ei kannata ihmetellä, jos missään(vai kuuluuko tähän kohtaan "millään"), mitä mä oon kirjottanu ei ole mitään järkeä!

Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään

ahdistus

toivo

levollisuus (pitäiskö koputtaa puuta)

Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä

Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsi
Päivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi

Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta

Better

Oon pitäny nyt näköjään vähän taukoa. En ole nimittäin päässyt koneelle, ku olin isovanhmpia auttelemassa maalla. Siellä oli tosi kivaa ja jotenki tuntu niinku olis huolet kadonnut siellä kokonaan. Oon vissiin huomenna menossa sinne taas viikonlopuksi.

Tänään on ollu tositosi hyvä päivä! Koulussa meni hyvin, vaikkakin skippasin filosofian tunnit, ku en vaan yksinkertasesti jaksanu nousta aamulla sängystä. Mut siis matikan tunti meni hyvin. Ymmärsin asiat suurin piirtein ja opettaja on koulun paras matikanope. Läksytki sain tehtyä. Vähän piti siskolta neuvoa pyytää, mut onpahan nyt sit tehtynä :) Koulun jälkeen jäin hetkeks hengailee sinne pihalle kavereitten kanssa. Oli jotenki ihan normaali olo?

Tietenkään päivä ei voinut olla täydellinen(ku on sentään kyse musta) Nimittäin jäätävä päänsärky koko päivän ja illemmalla hirveet niska/selkä/hartia kivut. Noi fyysiset jutut tosin on niin paljon helpompia kantaa vaikka koko päivän. Mielummin eläisin sata tämmöstä päivää ku yhtäkään semmosta millasta mun elämä oikeesti on.

Eilen juteltiin äiti kanssa, ku mua vähän huolettaa, että en tule ikinä saamaan lapsia, koska kukaan ei huoli tän näköstä ihmistä. Äiti sano, että mun ulkonäössä ei ole mitään vikaa. Valehtelee itteleen tai mulle. No kuitenki. Äiti sit sano, että mistä vois alkaa ettiä seuraa. Harrastukset, seurakunnat... kaikkiin vaihtoehtoihin mulla oli ihan hyvät perustelut, et miksi ei onnistu. Sit mä ehdotin deitti palstoja netissä. Äiti sano, että se voi olla ihan hyvä idea. Mulla on nyt yhdellä seuranhaku saitilla profiili. Saas nähä mitä siitäki tulee...

Nyt täytyy kyllä mennä nukkumaan, että jaksaa taas aamulla nousta. Öitä