ens syksy!

So far, so good :) eli hyvin menee :)

Mul alkaa syksyllä CRT, sosiaalistentaitojen ryhmä ja joku skitti.. ? Joku sosiaalisten taitojen ryhmä sekin. Ja koulua jatkan ensi kevätlukukaudella. Tulee olee rankka puol vuotta. CRT on 3 kertaa viikossa skitti ja sos taitojen ryhmä kumpikin kerran viikossa ja sen lisäks nään psykoterapeutti A:ta 2-3 kertaa viikossa.. Huhhuh!

Ja mun älykkyysosamäärä on laskenu. Ennen se oli 131 ja nyt se on vaan 118 :( Psykoosi on tyhmentänyt mua :( arvatkaa vituttaako!?!

Mut jeee me mennään Kreetalle!

psykoosiosastolla

Edellis ilta ei menny ihan nappiin. Mä olin ihan sekasin. Mul oli kosketusharhoja ja olin ihan sta varma et hoitajat tekee niitä mulle jotenkin. Sit en suostunu ottaa lääkkeitä ku pelkäsin et mut yritetään huumata, et yöllä hoitajat tulee raiskaamaan mua. Olin siis ihan poissa tästä maailmasta. Sit kutsuttiin päivystävä lääkäri ja viereiseltä osastolta pari mies hoitajaa mun huoneeseen. Ja ne laitto piikillä serenasea muhun, ku niitten mielestä mä tarvitsin sitä. Tää on tosi monimutkasesti selitetty ja tätä on varmaan vaikee ymmärtää tätä tekstiä, mut se tilanne oli outo. Sit ku ne oli laittanu sen piikin ni mua alko naurattaa. Mulle kerrottiin et meen ens yöks psykoosiosaston eristyshuoneeseen nukkumaan. Sanoin nauraen: "Tä on yhtä suurta suunnitelmaa. Ensin te piikitätte muhun jotain huumaavaan ja sit mä joudun yhden hengen huoneeseen yksin nukkumaan, osastolle, jossa on kaks mies hoitajaa."

Noh.. ku se lääke alko vaikuttaa mä ymmärsin, et toi kaikki oli vaan mun mielen sekoiluja. Nukuin sitten yön huoneessa jossa ei ollu muuta ku patja. Se oli pelottavaa, mut onneks sain tekstailtua Krissen kans ni olo helpotti ja sain unilääkkeen ja sit nukahdin aika pian.

Mulle oltiin siis sanottu et mä meen vaan yhdeks yöks psykoosiosastolle, mut sit aamulla mulle kerrottiin et oon täällä nyt jonkin aikaa, kunnes toi leponex alkaa vaikuttaa... Eli kuin kauan?? Vituttaa. Haluisin takas mielialahäiriöisten osastolle, jossa on paljon rauhallisempaa ja jossa mä jotenkuten tunnen jo potilaat, ja mikä tärkeintä, hoitajat. Täällä en oo ees varma et ketkä on hoitajia ja ketkä ei. Onneks en joudu sentään nukkuu siin eristyshuoneessa vaan pääsin ihan tavalliseen huoneeseen ja mun huonekaveri on ihan ok.. Ilmeisesti joku entinen alkoholisti

Äiti yrittää koko ajan saada mua uskomaan et mulla on skitsofrenia...Mä en tajuu kui se oikeen toivoo et mulla olis skitsis. Eiks se riitä et yhel mun siskoista on se. Kai äiti vaan haluaa et mu hoidetaan oikeella diagnoosilla. Mut mä tiiän et ei mul mitään skitsofreniaa ole. Mulla on vaan psykoottinen masennus..

Pakko viel tähän kertoo semmonen "hauska" juttu. Keskusteltiin äitin kans ihan jostain vaan ja sit yhtääkkii keskustelun suunta muuttu mun kokemiin hankaliin juttuihin. Mä kerroin miten mua iljettää ja pelottaa kaikki miehet. Sit äiti sano " Joskus ku on paljon huonoja kokemuksia miehistä ni se seksuaalinen suuntautuminen voi olla vähän kadoksissa. Mä haluan sun ymmärtävän, et mä rakastan sua oli tilanne sit mikä vaan. Ja ei sitä tarvii hävetä......." Mä olin ihan hämilläni... Siis luuleeko äiti et mä olen lesbo... :DD Juu en tosiaan oo. Mul ei siis oo mitään lesboja tai bii seksuaaleja vastaan, mut ite oon ihan täysverinen hetero. Luulin pienempänä et oon bii, mut se jäi ku täytin 13vee. Mä vaan nauroin ja yritin selittää mun suhdetta miehiin. Sanoin "Mua ehkä ällöttää suurin osa miehistä, mut kyl mä kuitenki kattelen hyvännäkösten miesten perään. Ja mulla on/on ollu ppaljon ihastuksia" Äiti siin sit vähän jotain yritti selittää: "Juu ei mul oo mitään ajatusta siitä ollu, mä vvaan halusin sun tietävän, et mä rakastan sua joka tapauksessa....." jnejne.... :D Voi äitiä. Joku olis voinu loukkaantua mut mun mielestä se oli vaan hauskaa ;)

Kävin muuten äsken kysymäs et jos pääsisin kotiin joksku aikaa tänään tai huomenna. Tuskin pääsen mut mitä mä häviin siin jos kysyn..

Pakkohoito jatkuu

Tapasin tänään lääkärin. Se sano aluksi, et ei nää syytä pitää mua pakkohoidossa, mut sit ku mä sanoin et en sit aijo jäädä vapaaehtosesti, ni sit se sano et laittaa mut sittenki pakkohoitoon... Ihme meiningit. Mielivaltaa!!! Onneks mut siirrettiin psykoosiosastolta mielialaosastolle.. Täällä on paljon paljon rauhallisempaa ja parempi olla siis.. Lääkäri sano et vaikka mulla niinku on psykoottisia oireita, ni mun psykoottisuus johtuu syvästä masennuksesta a siks on parempi et mä oon tääl. Onneksi niin.

 Mä muuten koko eilisen illan ja tän päivän oon tuntenu kosketus harhoja. Tunnen, et joku yrittää kiskoo peitettä pois ja tunnen ku joku makais mun päällä. Se on tosi ahdistavaa, enkä oo saanu sanottuu hoitajille mitään... pitäis varmaan kertoo jollekki.

Nyt kuulen ääniä, jotka käskee työntää haarukan pistorasiaan, mut nyt mä tiiän et ne on vaan ääniä, jotka mun pitää vaan ignoorata... Eikä mulla ees oo haarukkaa.. on vaikee taas keskittyä kirjottamiseen äänien takia. Joten moro

ps. haluun kotiin

Just get out of my god damn head!

Mulla oli perjantaina aika hoitaja T:lle (psykoosityöryhmän hoitaja). Harjoteltiin bussilla kulkemista. Siis koska mulla on niin pahat pelot, etten uskalla kulkee bussilla yksin ja kohta kun alkaa koulu niin pitäisi itse uskaltaa mennä. Me tehtiin semmonen harjoitus, että mentiin yhdessä bussiin, mutta istuttiin erikseen. Ja sitten mun piti arvioida pelkoaste 0-10 asteikolla. Se oli vahtelevasti silleen 5-8. Me tehtiin kaksi matkaa(eli niinku eestaas). Se oli tosi stressaavaa ja rankkaa ja olin sen jälkeen ihan poikki. Onneksi kokeiltiin niin nyt tiedän, että kun koitetaan vielä muutaman kerran ja alan tottua siihen, että se on ihan mahdollista, että mä alan kulkee yksin bussilla koulumatkat.

Ton bussi kokeilun jälkeen mun ehdotuksesta koitettiin ottaa yhteyttä terapeutti S:ään. Se ei vastannut........... Se ei varmaan halunnut vastata. Se tiesi, että siellä oon mä. Tai no T:hän se sinne soitti. Kun en mä uskalla, kun oon niin luuseri. S varmaan ajatteli "Voi ei! Taas toi ällöttävä ihminen. Just kun olin päässyt siitä eroon" EI eieieieiei, se ei ikinä ajattelisi niin.. S on niiin ihana ihminen, se ei koskaan aattelisi kenestäkään silleen... Paitsi ehkä musta... Äh en tiedä. Ihan sama. Ei se kyllä ole ihan sama. Ehkä se ottaa yhteyttä T:hen, koska T jätti viestin vastaajaan. Toivotttavasti.

Siitä opo ajasta. Kun mä menin sinne, mua pelotti tosi kovin. Mä rukoilin sen matkan sinne kun kävelin autolta koululle. Kuvittelin, että mä pidin Jeesusta kädestä ja toisessa kädessä oli äiti. Joo tiedän, kuulostaa oudolta,,, mutta se autto :) (mielikuvaharjoitus) Se opo aika meni tosi hyvin ja me sovittiin, että alan käymään ruotsin kurssia ensimmäisessä jaksossa. Kaksi päivää koulua viikossa.. Mut hei, hitaasti hyvä tulee, vai miten se menikään.. BTW unohdin kysyä opolta missä luokassa tunnit on.. No eiköhän se selviä...

 Hiukan kyllä alkoi pelottaa, kun T sanoi, että aikuislukiossa vauhti on nopeampaa ja tulee paljon läksyä... En tiedä miten selviän. Ja kun ostin sen ruotsin kirjan ja selasin sitä vähän, niin siellä oli kaiken maailman paritehtäviä. Ja mä en kyllä ala semmoisia tekemään. En pysty en voi  en osaa en uskalla. EI MÄ EN MEE KOKO HELVETIN KOULUUN OLLENKAAN! Tästä ei tule yhtään mitään, mä epäonnistun taas niinkuin aina kaikessa. Ja kaiken lisäksi harhat on taas palannu. Tai harvemmin niitä tulee, mut esim. eilen illalla kuulin ääniä, jotka käskivät viillellä ja tunsin pahan veren mun suonissa. Oli pakko viiltää vähän. Ihan ihan vähän, se veri oli mustaa ja sakeeta. Pahaa... Ei taas tätä shittiä! Miksi tässä käy taas näin. HARHAT HÄIPYKÄÄ MUN PÄÄSTÄ! TE OOTTE VAAN HARHOJA JA MÄ EN USKO TEIHIN! Mitä mä teen... mitä jos harhat käskee tappaa itteni, tottelenkohan?

Pakko viillellä...

Up we go

Juhuu joo.. Pari askelta eteen päin ja yks taaksepäin... Oon nyt jonku kuukauden ajan käyny psykoosipäiväyksiköllä, ku mul on ilmeisesti sitte psykoottinen masennus. Oon siel ma-pe 9-14/15. On ollu ihan kivaa ja vähän vähemmän kivaa.. Mun psykoottiset oireet on lisääntyny ja pelkotilat varsinki.. en pysty enää käymään yksin ulkona ja must tuntuu, et joku seuraa mua koko ajan. Ja kauhee olla sellases paikas mis on paljon miehii.. Ja viime viikolla mul kävi mm. silleen, että oltiin jossain ihme "kirpputorilla" joku pimee pleissi(siis päiväyksikön porukan kans). Mä näin siellä ihan sikana miehii ja ne piirritti mua. Sitte jälkeen päin sain kuulla, et siel oli ihan muutama ihminen meijän ryhmän lisäks. Eli olin nähny jotain ylimmääräsii... Ja pelkotilojen yhteydes nään hahmoja, varjoja ja verta...

Äiti yrittää koko ajan tyrkyttää mulle skitsofreniaa, koska mun siskolla on se ja se on geneettinen ainaki jossain määrin... Ei mul oo mitää skitsofreniaa! Ärsyttää tollanen liiottelu...!!! Ihanku tä ei olis tarpeeks ärsyttävää ilmanki..

Me ollaan puhuttu, et mä alottaisin psykoterapian... ekana puhuttiinn et alottaisin syksyllä, mut sit noi alko ehdottelee, et alottaisinki jo tänä keväänä.. en usko et se olis kauheen hyvä idea. Se tulee liian nopeesti. Oon liian huonossa kunnossa vielä. Pelkotilat on jo muutenki niin voimakkaita ja oon myös kokenu viime kevään tilanteita ihan tosi elävästi ja se on pelottavaa. Mitä tapahtuu jos niitä aletaan nyt just aukoo... Satu(DKT terapeuttini) on sitä mieltä, että se ei olis hyvä nyt tähän näin äkkii. Satu sano, että se olis liikaa, et olis noita käyntei turus ja sit viel se psykoterapia. Ja se oli tosi kivaa jotenki ku Satu sano, et se ei haluu luopuu musta vielä :) Mä oon oikeesti saanu Satulta niin paljon!

Ja kuten tekstistäkin varmaan huomaa, mun keskittymiskyky on hyvin heikkoa tällä hetkellä.. johtuu todennäköisesti tästä sairaudesta. Katkonaista tekstiä tulee, ku on vaikee pitää ajatukset kasassa. Sooorii. No kuitenki, must tuuntuu et masennus on hiukan paremmalla tolalla, mut psykoottiset oireet jatkuu.. Toivottavasti se uus lääke abilify nyt toimis noihin harhoihin.. Hirtettyihin ihmisiin ja muihin. ääniin ja kaikkiin...

Viiltely on nyt aikalailla kurissa DKT taitojen avulla. Pari kertaa oon nyt viillelly ton osaston jälkeen vissiinki ja neki ei ollu niinku ahdistuksen lievittämiseksi varsinaisesti vaan äännten hallitsemiseks(ku äänet käski viillellä) Eli sil saralla menee ihan ookoosti. Ja oikee suunta......  :)

Laitoin myöskin pari vaaleeta raitaa tukkaan, et vähän muutosta/piristystä elämään. Tai no äiti laitto. ;D tuli ihan kivannäkönen.

Mut joo mä en muista enää mitä mun piti viel kirjottaa mut ei kai se oo tärkeetä sitte... Ääää ajatukset katkeileepi.

Kitti mo