Love you

 Tänään 6kk päivä rakkaan kanssa ❤ i'm deeply in love

Love those

Oli miten oli, mä rakastan mun siskoja yli kaiken! 

Uusi vanha biisi

 Eli täs biisi jonka oon kirjottanu reilu 10 vuotta sitten. Nyt taas ajankohtanen

https://youtu.be/0R7L1Z_hdCE

Kielletty rakkaus 

Ahdistaa

Terve vaan. Väsyttääkö? No ei. Miksi ei? Koska ahdistaa. Mikä? Koko tää elämä.

Miksi mun piti syntyä? Onko mun elämä vaan yks vitsi? On se. Eiköhän nää naurut oo jo naurettu? Eiköhän oo aika jo lopettaa tää. Pää täynnä ja tyhjä samaan aikaan. Olis niin paljon asiaa mut en saa ajatuksista kiinni. Ahdistaa.

Oli miten oli mut se on mun syytä. Anteeksi.

Kielletty rakkaus.

Olis jo aika unohtaa.

Mutta se on mahdotonta. 

Miten joku jota rakastan näin paljon,

voi aiheuttaa näin suurta kipua.

Auta mua unohtaa sut. 

Love you. More than you'll ever know

Miten voin näin rakastaa jotain jota en tuu koskaan saamaan. :(

Liian suuria tunteita

Tää tunne on liian suuri,

silti sitä tunnen vain juuri ja juuri.

Tää on liian salaista tietoa,

siks en uskalla tätä tuntea.

Tahdon sulle puolet mun sydämestäni antaa,

vaikka tiiän että et voi sitä mukanasi kantaa.

Tunnen väärin, mut en voi tälle mitään.

Teit muhun vaikutuksen, en voi sitä kieltää.

Tahdon eroon tästä tunteesta,

koska tiiän et tä ei tuu onnistuu.

Silti sut luokseni haluan,

enemmän ku koskaan, sen sanoa uskallan.

Tältä musta tuntuu tänään

Yksin. Vai olenko sittenkään?

Tänä iltana menen sänkyyn jo yhdeksältä. Minua väsyttää todella kovin. Riisuidun. Nukun yleensä pelkissä alushousuissa, eikä tämäkään ilta ole poikkeus. Asetun sängylle makaamaan. Tapani mukaan laitan kännykästäni pyörimään Simpsonit. Se on tarpeeksi kevyttä katseltavaa, tai no oikeastaan kuunneltavaa, näin iltaisin. Se rauhoittaa minua. Toisinaan se auttaa, mutta ei tänään. 

Käännän kännykkäni kuvapuoli alaspäin ja yritän sulkea silmäni siinä toivossa, että nukahtaisin nopeasti Simpson-hahmojen puheen sorinaan. Mutta niin ei käykkään. Päähäni putkahtaa, kuin tyhjästä, pahoja ajatuksia. Tälläkään kertaa ne eivät vaatineet edes mitään triggeröivää tekijää. Yritän sulkea kaiken pahan pois mielestäni, tietoisesti, ajatellen muita asioita. Keskittymiseni on jo niin herpaantunut, että en enää edes kuule kännykästäni tulevaa ääntä. 

Näen kirkkaasti mielessäni kaiken sen, taas. Kuinka isoisäni hieroo elintään minun alapäähäni. Kuinka hän tuntuu nauttivan siitä. Se ähinä soi usein päässäni. Voi, kumpa pääsisin eroon näistä ajatuksista. Minua kuvottaa, oksettaa suorastaan. Luovutan nukkumsien suhteen. Käännän puhelimeni näytön jälleen näkyväksi. Yritän keskittyä jokaikiseen siitä tulevaan yksittäiseen sanaan. Se on todella vaikeaa, lähes mahdotonta. Eikä se edes tunnu auttavan tähän oloon. 

Viiltely käy mielessä. Se ainakin auttaisi. Se saisi ajatukset pois näistä aiheista. Mietin myöskin sitä, että jos minulla olisi nyt rauhottavia lääkkeitä, ottaisin nyt yhden. Tai vaihotehtoisesti voisin juoda itseni humalaan, jos vaan olisi viinaa. Päädyn kuitenkin rukoilemaan: "Rakas taivaallinen Isä. Auta minua. Olen ahdingossa. En saa pahoja ajatuksia mielestäni. Olen niin yksin niiden kanssa. En tahtoisi ajatella niitä enää, en juuri nyt. Tiedän, että minun pitää käsitellä niitä joskus. Mutta ei nyt. Nyt tahdon nukkua. Aamen."

Yhtäkkiä tunnen kauniin kosketuksen. Rauhoittavan sellaisen. Tunnen lämpimän syleilyn. Aivan kuin en olisi enää yksin. Tunnen suuren rakkauden. Jumalan rakkauden. Pian kehoni, joka on jo täysin rauhallinen, alkaa tuntumaan raskaalta. Silmäluomeni painavat kuin lyijy. Ajatukseni tuntuvat sumeilta ja kaukaisilta. Tunnen vain suuren rakkauden. Tähän on ihanaa nukahtaa. Juuri ennen uneen vaipumista kuulen: "Suojelen sinua."

Kettu

Älä sano sitä sanaa! Se sattuu minuun. Tuntuu kuin joku iskisi puukolla sydämeen, kun sanot sen sanan. Tiedän, että se voi tuntua sinusta oudolta, onhan kyse kuitenkin ihan tavallisesta sanasta. Se sana kuitenkin muistuttaa minua siitä pahimmasta asiasta. Se tuo hänet mieleeni. Minä hajoan aina, kun kuulen sen sanan. Et voi ymmärtää tätä. Ei se haittaa, eihän kukaan voi. 

Rakastan

Mä ja M mentiin eilen kihloihin :) Oon niiin onnellinen. M kosi ja mä vastasin myöntävästi. :)

Suurempaa ku rakkaus

Make täyttää tänään 10. Tuntuu tosi oudolta, et sekin kasvaa, vaikka kakrahan se vielä on. Mä haluisin, et Make olis aina vaan semmonen pieni ja viaton. Mua kauhistuttaa, et minkälaisiin ongelmiin sekin vielä ajautuu. Varsinki, ku sillä on ollu aika vaikea lapsuus. Mut sit toisaalta mä toivon kans, et se kasvaa nopeesti ja alkaa rakentaa omaa elämää ja tulevaisuutta. Kauheen ristiriitasta! En tiiä, mitä haluun, mut yks asia on ainaki varma:

Sun avulla, pikkuveli,
opin katsomaan maailmaa lapsen silmin.
Sun takia, pikkuveli,
mä olen vielä täällä.
Sun vuoksi, pikkuveli,
tekisin mitä tahansa.
Sua pikkuveli,
en tahdo koskaan menettää.

Joo.. Eilen oli tosi kiva päivä. Käytiin syömässä Kiinalaisessa. Ja illalla mentiin isovanhempien luokse maalle saunomaan. Ja juotiin Pepsi MAX :ia <3

Nyt porukat meni hakee Makee joltain jääkiekko leiriltä. Mä meen kohta laulaa singstarii, vai pitäskö laulaa ihan karaokee vaan. Mun on otettava kaikki irti tästä ihanasta yksin olosta! Noi on ainaki kaks tuntii pois! Nyt mä meen!!!

Moro!