Problems, surprise !

Tosi huono juttu.. Mul on ollu nyt pe-ti loma, ihanaa, ku on saanu olla pois koulusta taas vaihteeks vähän pidempään. Mutta... huomenna meen takas kouluun, ku uus jakso alkaa ja... no mulla ei oo mitkään maailman parhaat aineet, tosiaankaan. Tai siis silleen sil ei oo välii, mitä aineita mutku mulla on ekaksi psykologiassa yks maailman huonoin opettaja MT ja mua oikeesti kiinnostais oppiikki jotain ja silleen. No se oli kuitenki se ainut ei niin paha asia. Mua oikeesti hävettää että mä oon tällanen. En haluis olla. Mut mulla on siis ruotsia. 2 kurssia. Kakkone ja viitonen. Se opettaja on yks semmonen mies T-EL. Se opettaa siis kumpaaki kurssia, mut mä en voi mennä sen tunneille. Mä en tiedä mistä se johtuu, mutta mua ahdistaa sen lähellä. Ihan tosi kovin. Oon pari kertaa ollu sen kursseil, mut mä en oo pystyny jatkaa niit kovin pitkään. Mä en voi mennä sinne. Mua ahdistaa käytävällä kun mä näen sen, ja ku se tulee mua kohti, mun on aina pakko tavallaan mennä sitä pakoon johonki rappukäytävälle tai vessaan. Se on ihan kauheeta.

Mä oon onneks jutellu tosta äitin kanssa jo aikasemmin ja se sano, ettei mun tarvii mennä niille tunneille. Pitää vaan sopii sen vitun opon kanssa se sitte. Sit mulla on psykan ja noitten ruotsin kurssien(jotka lopetan siis) lisäksi äikkää. Opettaja on ihan kiva nainen AV, mutta siinä on vaan pieni ongelma. Tä on semmonen asia, mitä mä en oo kertonu kellekkään, koska se on tosi noloa. Mua hävettää myöntää ittelleniki, että sen syyn takia en pysty keskittymään just tän opettajan tunneilla. Ja se ei siis mitenkään liity siihen opettajaan, mut.. Siitä luokasta, se on siis kolmannessa kerroksessa, näkyy siihen koulun taka pihalle. Mua ahdistaa, ku sieltä näkyy lipputankoja. Joo tiedän, ihan sairasta, mutta ku siitä on yks juttu. Mä en haluis ajatella sitä niin paljoa, että pystyisin kirjottaa sen, mut... siis ku kerran, ku siellä mua alko jostain syystä ahdistaa ja en pystyny edes sieltä tunnilta häipyy. No sit mun sairas mieli alkaa kuvittelee kaikkee vielä sairaampaa kaikesta mitä nään. Sit keskityin kattoo ulos ja näin kauheita asioita...

Ei välttämättä kannata lukea...

Silmin kantamattomiin yltävä jono alastomia naisia kävelee kohti puista alustaa lipputangon vieressä. Alustassa on vain reuna kehikko, keskellä on neliön muotoinen reikä. Alustan takimmaisessa sivussa on kiinni tolppa, johon naisen kädet sidotaan kiinni. Vuorossa olevalle naiselle laitetaan valkoinen kankainen side silmille. Alusta ja sen päällä seisova nainen alkavat hiljalleen nousta nosturin varassa kohti taivasta. Nosto kestää minuutteja, mutta kohta naisen jalat ovat lipputangon nupin ylä puolella. Alusta siirtyy ja asettuu siten, että lipputanko on alustassa olevan reijän kohdalla. Laite pysähtyy. Ympärillä olevien alastomien elimiään runkkaavien miesten kiimaiset katseet kohdistuvat ylös ja alhallaa olevat naiset yrittävät kääntää katseensa toisaalle ja sulkea silmänsä, mutta heidät pakotetaan ruoskimalla ja polttelemalla katsomaan uhria, joka voi olla vaikka oma lapsensa.

Kohta ympärillä koittaa suuri hiljaisuus. Tuskan huudot ja itkut hiljenevät ja kaikki katsovat ylös. Nosturi alkaa hiljaa laskea naista alemmas. Kohta nainen tuntee lipputangon reisiensä sisällä. Vielä kymmenen senttiä ja tanko on nyt aivan häpyjen reunalla. Alemmas, alemmas. Lipputanko tunkeutuu naisen sisään. Uhrin poskella kiiltävät kyyneleet. Alemmas, alemmas, naisen reisiä pitkin valuu punaista verta. Alemmas, alemmas, veri muuttuu tummanpunaiseksi, melkein mustaksi. Kyyneleet ovat jo loppuneet, mutta silmistä paistaa tuska. Lipputangon nuppi on jo suurinpiirtein naisen navan kohdalla. Nainen toivoo kuolevansa, mutta hän ei pysty tekemään mitään. Hän tuntee kun lipputanko nousee koko ajan hänen sisällään. Nyt nuppi tulee sydämen kohdalle murskaten matkalla muiden elinten lisäksi myös keuhkot. Nainen ei enää hengitä, mutta hän on yhä tajuissaan. Hän tuntee kivun, vielä kaksi tuskallista minuuttia. Alemmas, alemmas. Nyt lipputangon nuppi paistaa naisen kaulan läpi. Vasta nyt nainen pääsee tuskistaan. Kohta lipputanko alkaa näkyä naisen suusta repien auki hänen leukansa. Ruumis lasketaan alas asti ja seuraava uhri seisoo jo alustalla hiljalleen nousten. Pitkä tuskainen kuolema. Ympärillä naisia ruoskitaan, poltellaan ja raiskataan.

Mä piirsini tosta kuvan ja poltin sen ku mua alko oksettaa niin paljon. Siinä kuvassa oli joitain yksityiskohtia. Jotka mä näin, mutta en maininnu tossa. Sillä naisella oli nimittäin sukat jalassa, semmoset raidalliset villasukat. Ja sillä oli risti kaulassa ja rukousnauha kädessä...

Mä en halua astua jalallanikaan siihen luokkaan. Mä en oikeesti halua. Mulla ei ole vaihotehtoja. Voin sanoa opolle ja olen sanonukki, etten voi mennä T-EL:län tunneille, koska mua ahdistaa sen seurassa. Se oli sitten ite siitä päätelly, että se liittyy jotenki sukupuoli jakoon ja totta se oli. Mutta en mä voi sanoa opolle, etten voi käydä siellä, koska mua ahdistaa nähdä lipputanko.. Mitä mä teen?


Tuntuu umpikujalta...

Tähän loppuun laitan vielä tämmösen jutun. Eli täs on niinku 30 päivän ajaks tämmönen juttu, et joka päivälle tulee joku kuva. En edes lupaa että laittaisin joka päivä, ku aina ei ehdi, mut ainaku kirjotan, laitan yhden

Päivä 01: kuva minusta

Päivä 02: kuva siitä, miltä sinusta tuntui tänään
Päivä 03: kuva siitä, mitä teit tänään
Päivä 04: kuva jostain mitä olet menettänyt
Päivä 05: kuva aamustasi
Päivä 06: kuva,joka inspiroi sinua
Päivä 07: kuva minne haluaisit mennä

Päivä 08: kuva jostain mihin uskoit lapsena
Päivä 09: kuva mitä söit lounaaksi
Päivä 10: kuva siitä, mitä haluat tehdä
Päivä 11: kuva lempijuomasi
Päivä 12: kuva suosikki ruuastasi
Päivä 13: kuva jostain mitä pelkäät
Päivä 14: kuva joka kiihottaa sinua
Päivä 15: kuva sinusta ja ystävästäsi (ystävistäsi)
Päivä 16: kuva kännykästäsi
Päivä 17: kuva huoneestasi
Päivä 18: kuva jotain haluaisi tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 19: kuva suosikki soittimestasi

Päivä 20: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
Päivä 22: kuva henkilöstä jonka haluaisit tavata
Päivä 23: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 24: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 25: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 26: kuva, joka tekee sinut vihaiseksi
Päivä 27: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 28: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 29: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 30: kuva onnellisesta muistosta

Voisin ehkä seuraavaks ku kirjotan kopioida yhenb jutun mun päiväkirjasta. Se kuvaa tosi hyvin mun ahdistusta.