tiistai 20. toukokuuta 2014
Nukkumaan --->
Väsyttäänukuttaaunettaa.. koko ajan! Oon niin poikki joka aamu ku herään vaikka oon nukkunu kymmenen tuntia yössä. Mua vähän huolestuttaa.. mikähän mahtaa olla pielessä. Ja siis nii,, oon poikki aamulla kun herään, se on ihan perus juttu, kaikki melkeen on. Mut ku se väsymys jatkuu koko päivän ja ei mee millään ohi. Nukkuminenkaan ei riitä tähän. Mul on huomen onneks hoitaja-aika ni voin siel kysyy et mistä vois johtuu....
tiistai 13. toukokuuta 2014
I'm so scared, it hurts my stomach
Juupa juu. Tänään oli taas toimintakyvyn arviointia toimintaterapeutti J:n kanssa. Siel oli paikalla kans sairaalan toimintaterapeutti M(mies puolinen) , koska J ja M ilmeisesti vaihtaa kesäks paikkoja (eli J menee sairaalaan ja M polille). Mua vähän ahdisti ku en oo tottunu työskentelemään miesten kanssa. Sain tehtyy kuitenki kaiken mitä piti ja kehujakin sain, mut mut.... Kyl mua pelotti. vaikka J olikin paikalla.
Sitte J alko pohjustaa kysymystä. "M on ihan kiva" "se on hauska tyyppi"jnejne. Sit se kysy. Haluunko mä alkaa kesäl tapaa M:ää. Kahden kesken. Hui ku pelkkä ajatuski ahdistaa. Tarkotus olis et tehtäis kerran viikossa jotain ruokaa yhessä. Pelottaa.. Mitä jos se tekee mulle jotain pahaa. Siis miettikää nyt. Minä täysin yksin sen miehen kanssa. Lupasin J:lle et mietin asiaa. En sit tiiä.
Sitte J alko pohjustaa kysymystä. "M on ihan kiva" "se on hauska tyyppi"jnejne. Sit se kysy. Haluunko mä alkaa kesäl tapaa M:ää. Kahden kesken. Hui ku pelkkä ajatuski ahdistaa. Tarkotus olis et tehtäis kerran viikossa jotain ruokaa yhessä. Pelottaa.. Mitä jos se tekee mulle jotain pahaa. Siis miettikää nyt. Minä täysin yksin sen miehen kanssa. Lupasin J:lle et mietin asiaa. En sit tiiä.
Tunnisteet:
ahdistus,
miehet,
pelko,
ruoan laitto,
toiminta terapeutti J,
toiminta terapeutti M,
toimintakyvyn arviointi
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
Syyllinen <---
Okei nyt riittää.. mua syyllistetetään siitä että mumma tietää mitä se sika teki mulle ku mä olin pieni. Tuntuu niin pahalta.. ihanku en muuten kanna syyllisyyttä siitä :( Ihan sama...
tiistai 6. toukokuuta 2014
Kampaajalla ja laivalle menossa
Kävin lauantaina kampaajal. Mul lyhennettii, kevennetti, pätkittiin ja leikattiin otsatukka. Ihan kiva lopputulos! :) En oo oikeestaan koskaa ollu oikeella kampaajalla. Naapurintäti yleensä leikannu mun hiukset, mut nyt sit menin. Psykoterapeutti A:kin kehus lopputulosta. Jälkeen päin tuli kauhee morkkis et ku olin tuhlannu rahaa itteeni. Tuli niin syyllinen olo. Makso kuitenki 40€... Aikamoinen summa..
Ja tästä päästäänki seuraavaan aiheeseene. Nimittäi oon menossa laivalle perjantaina. Sekin maksaa ja mua harmittaa et kulutan itteeni rahaa :( Mä meen mun kahen kaverin kanssa, A ja J. Mua jännittää ihan hemmetisti. En oo pitkiin aikoihin ollu kauempana ilman äitii tai jotain siskoista. Mua suorastaan pelottaa, mut mun on tehtävä tää.. I can do this!! Mietin vielä et uskallanko meikata. Mut psykoterapeutti A kannusti mua, et ei ainakaan pelkojen takii kannata jättää meikkaamatta. Mä mietin sitä vielä...
Ja tästä päästäänki seuraavaan aiheeseene. Nimittäi oon menossa laivalle perjantaina. Sekin maksaa ja mua harmittaa et kulutan itteeni rahaa :( Mä meen mun kahen kaverin kanssa, A ja J. Mua jännittää ihan hemmetisti. En oo pitkiin aikoihin ollu kauempana ilman äitii tai jotain siskoista. Mua suorastaan pelottaa, mut mun on tehtävä tää.. I can do this!! Mietin vielä et uskallanko meikata. Mut psykoterapeutti A kannusti mua, et ei ainakaan pelkojen takii kannata jättää meikkaamatta. Mä mietin sitä vielä...
maanantai 5. toukokuuta 2014
Päiväkirja merkintä v 2006 + mini "analyysi"
Tässä yks päiväkirja merkintä.
13 vuotta:
Olin todella masentunut noihin aikoihin. Ja koulukiusaaminen vaan tietty pahensi asiaa. Mun kiusaajat tohon aikaan oli yleensä vaan poikii. Ja siis tottahan se oli et mä osasin sanallisesti puolustaa itteeni(melken aina) , mut silti niistä sanoista jäi arpi. Ja arpia tuli myös fyysisesti, ku melkeen aina ku mua kiusattiin, kostin ittelleni viiltelemällä. Aika sekavaa touhuu.. Ristiriitasta...
Ja sit toi itsemurha haluisuus. Mä ihan oikeesti uskoin et jos en tee itsarii, ni joku meijän perhees tekee.. mun takii.. Olinpas sairas... :(
13 vuotta:
16.1 2006
Ne vitun kusipäät haukku mua taas. Mä en halu kertoo kellekkään vaiks se häiritsee mua oikeesti. Mä meinasin itkee, koska mä olin yksin niit kaikkii vastaan. Se juttu jäi ihan selvittämättä, ja mä en haluu sen takii mennä huomenna kouluun. Mä en jaksais aina tapella. Mä aattelin, et jos valvoisin koko yön, ni ehkä mä olisin huomen siin kunnos, et en voi mennä kouluun.
Mut joo.. Mä oon huomannu, et melkeen kaikki täs perhees pitää mua sellasena joka kuuntelee, mut ku en mä aina voi olla just sen puolella jota mä kuuntelen. Sit tulee sellanen ristiriitanen olo.. Ja onhan se nyt kiva, että kaikki uskaltaa puhuu mulle, mut ku kukaan ei kuuntele mua. Mä en kyl pahemmin tykkää puhuu ittestäni.. Oon ehkä vähän sulkeutunu, mut... kaikki vaan on jotenki outoo.
Mut entä jos mua ei olis enää huomenna? Mä oon aatellu, et lasketaaks se itseriks, jos tappaa itsensä toisen puolesta? Siis jos mä tappaisin itteni, ni täällä meillä olis helpompaa ja ehkä siinä säilyis jonku henki. Täs asias mä oon kyl ihan tosissani.. Laskettaisko se? Ku en ajattele siinä itteeni, vaan muita.
Ja sit toi itsemurha haluisuus. Mä ihan oikeesti uskoin et jos en tee itsarii, ni joku meijän perhees tekee.. mun takii.. Olinpas sairas... :(
Tunnisteet:
13-vuotias,
itsemurha,
kiusaaminen,
masennus,
nuoruus,
perhe,
päiväkirja
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
12-13-vuotiaan Sandran päiväkirja merkintöjä
Nyt mä kirjottelen niitä päiväkirja merkintöjä.
Tätä ennen en ollu kirjotellu pv kirjaan oikeestaan mitään henkilökohtaisia asioita, koska en pystyny luottaa ettei ihmiset lue sitä. Siihen sit taas on semmonen syy, et sillon ku olin joku 9-vuotias, K-sisko oli löytny mun pvkirjan ja lukenu sen. Siel oli kaikenlaisia itsemurha suunnitelmia. K vei sen äitille ja äiti suuttu. Sen jälkeen piirtelin sateenkaareja ja hymyileviä aurinkoja. Mut tästä mistä alan kirjottaa eteenpäin olin oikeestaan vähän hälläväliä meiningillä. Ja tänne en kerro mitään yksittäisii tapahtumia vaan enemmänki omii tunteitani. Ja jos on kolme pistettä alus tai lopus, ni se meinaa sitä, et sitä ennen tai sen jälkeen on ollu jotain tekstii, jota en oo syystä tai toisesta halunnu kirjottaa tänne.
12 vuotta:
Tätä ennen en ollu kirjotellu pv kirjaan oikeestaan mitään henkilökohtaisia asioita, koska en pystyny luottaa ettei ihmiset lue sitä. Siihen sit taas on semmonen syy, et sillon ku olin joku 9-vuotias, K-sisko oli löytny mun pvkirjan ja lukenu sen. Siel oli kaikenlaisia itsemurha suunnitelmia. K vei sen äitille ja äiti suuttu. Sen jälkeen piirtelin sateenkaareja ja hymyileviä aurinkoja. Mut tästä mistä alan kirjottaa eteenpäin olin oikeestaan vähän hälläväliä meiningillä. Ja tänne en kerro mitään yksittäisii tapahtumia vaan enemmänki omii tunteitani. Ja jos on kolme pistettä alus tai lopus, ni se meinaa sitä, et sitä ennen tai sen jälkeen on ollu jotain tekstii, jota en oo syystä tai toisesta halunnu kirjottaa tänne.
12 vuotta:
9.3 2005
Vittu nyt mul on ihan sama jos joku lukee tätä. Tä on mun (pvkirja) ja mä haluun tappaa itteni, ok? ...
... Ku mä olin päivällä sen silla kohal ja katoin alas, tuli sellanen olo, et jos nyt hyppään ni ei oo enää mitään hätää. Kellään... MIKS... MIKS MÄ EN HYPÄNNY??? ...
... Uskonko mä Jumalaan? Tiedänkö mä kuka Jumala on? Tunnenko mä Jumalan? En, en mä tunne. Miks mä puhuisin näin jos tuntisin? Lopettaisko koulun? Mä vihaan kaikkia niin vitusti. ...
... Jumala auta mua löytämään Sut! Miks mä en tunne Sua? Tuu mun elämään. Mä tarviin sua.
17.7 2005 (yöllä)
Tänään oli paska päivä. Mä oon ihan sekasin, mä en enää tiedä miten mun pitäis suhtautuu asioihin. Kaikki on ihan sekasin. ...
... Kaikki on jotenki outoo.. Mä oon outo... Ajatella mitä kaikkee voi tehä, ilman et kukaan saa tietää.. Mä voisin mennä nytki vaik ulos jos haluisin, mut en jaksa.
17.7 2005(päivällä)
Mua on ärsyttäny tänään koko ajna. Eet ees tiiä et miks... Ehkä se johtuu siitä et mä en saa itkee. Ainaku mä itken ni joku valittaa mulle. Mä en saa tehä enää mitään ilman et siit ei valitettais. Miks? Vaiks mä oon murrosiäs ja nuorin "vanhimmist" tarkottaaks se sitä et mä en saa ees päättää asioista yhtä paljon ku Make. No ihan sama.
13 vuotta:
4.9 2005
Oli ihan kiva päivä tänään. Mä alan nähä kyl jo painajaisii mun salaisuudesta. Musan kuuntelu auttaa siihen jotenki. Tulee sellanen rauallinen olo.. Josksu. Joskus alkaa vaan vituttaa enemmän. ...
... Mä oon huolmannu ittessäni uuden piirteen: Oon tosi lapsellinen... ja ehkä vähän liianki. Kukaan ei ymmärrä. Äitiki sanoo: "Sandra leikkii Maken kanssa siks että se opettaa siinä samassa jotain." EI OO TOTTA! Mä leikin siks, ku se on hauskaa, vaikka oon jo 13. Mussa on kai joku vika... Noh.. En tiiä sit, mut niin se on.
7.9 2005
... Tuli muuten mieleen, ku toi S (M-siskon kaveri) oli tänään meil ja me muisteltiin, ni mä aattelin, et liittyköhän se lapsena housujen haaroista leikkely SIIHEN juttuun? Voi olla, ku eiks se alkanu yhtäkkii ja mä tein sitä aika usein. Ehkä se oli jotain tunteiden purkuu. No en nyt sit tiiä.
10.10 2005
... Mul on ihan vitun huono olo mä oksennan kohta. Kukaan ei usko mua. Mä viilsin ihoo auki yläkädestä.. Vitutti niin kauheesti.
14.11 2005
Pitäiskö ihan tosissaan harkita sitä vitun itsarii. Jos joku vois kertoo ees yhen hyvän syyn et miks mä en tappais itteeni ni ok en tappais, mut yhtäkään hyvää syytä ei löydy. Niitä ei ees ehkä oo! Vitut mitään Jumalaa oo. Kai se nyt olis jo jotain tehny. Mä oon nyt 13 vuotta sinisilmäsesti uskonu ja toivonu ja tässä sitä nyt sit ollaan. Jumalaa ei oo.. Mut en mä kyl sitä tarviikkaan. Tähänki mennessä oon ihan yksin pärjänny. Mitäköhän tapahtuis, jos en mee huomen kouluun.
3.1 2006
Uusivuosi ja joulu meni huonosti. Oon koko ajan ollu tosi hermona ja masentunu. Vituttaa kaikki. Oon kyl aika hyvin saanu ton pahanolon näkymättömäksi. Tuli muuten yks juttu mieleen. Ku mul oli lääkärin aika, mä valehtelin sille. Oon satuttanu itteeni ja haluisin tappaa itteni.
Tos oli yhen pvkirjan ne pätkät jotka haluun julkasta. Oon jo tolloin ollu masentunu ja itsetuhoisuus alkanu siis jo 11-vuotiaana. Vasta 13-vuotiaana uskalsin ees ittelleni myöntää(eli kirjottaa pvkirjaan) et viiltelen. Häpesin sitä jo sillon. Muutamassa kohdassa viittasin seksuaaliseen hyväkskäyttöön. Se oli semmonen juttu, minkä tajusin jäljessä, vasta ku olin 9-vuotias. Tolloin yläasteiässä mä aloi vasta käsittelee sitä, siis ihan itse. Sillon en pystyny missään nupossa tai missää puhuu siitä.
Aattelin et voisin kirjottaa seuraavastaki pvkirjasta joitain kohtia joskus. Mut ei enempää tänään-
Tunnisteet:
12-vuotias,
13-vuotias,
2005,
lapsuus,
nuoruus,
päiväkirja,
seksuaalinen hyväksikäyttö,
vanha,
viiltely
perjantai 2. toukokuuta 2014
Blogin ulkonäön vaihdos
Mun oli pakko muuttaa ulkonäköö ku mua alko suoraan sanottuna vitutaa ku teksti ei näkyny kunnol niitten tippojen takii. Ja otsikkokuvan vaihdoin, koska mul on nyt enemmän semmonen "light in the end of the tunnel" meininki päällänsä :)
Vappu meni hyvin. M-sisko tuli neljän kuukauden reissun jälkeen vihdoin kotiin <3Oli ihan parasta! Ei me silleen mitään tehty mut hengailtiin ja grillattiin. M on niiiin ihana ja sen kans on helppo puhuu kaikesta! Ihanaaaa et se on taas himassa <3 <3
Mä varmaan lisään tänne pian niitä mun päiväkirja tekstei vuodelta 2005-2006 eli sillon ku oon ollu 13-14 vuotias.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)