You never stop trying, do you?

Elien oli perhetapaaminen... Se meni ihan hyvin jopa. Sain kerrottuu viiltelystä ja siitä et mua ahdistaa et tiiän mis lääkekaapin avain on ja mul on siis pääsy lääkekaapille. Sain myös kerrottuu pahoista oloista joita on nyt ollu enemmän ku kuukausi sitten. Perheen reaktio oli ihan toinen ku kuvittelin. Luulin et kaikki olis silleen et "Just joo taas tätä samaa paskaa" jne. mut kaikki oliki tosi ymmärtäväisiä ja oli enemmän pettyneit siitä et en ollu kertonu, et on alkanu menee huonommin.

Tänään tuli rahat. Meniki suurimmaks osaks... :D Sain siis 450euroo sairaspäivärahaa. Annoin äitille 200 euroo ja makelle 50 euroo softaus aseeseen. Sit shoppasin pari vaatetta ja laukunki ostin. Loput rahat säästän laivamatkaa varten joka on siis ens maanantaina. Toivottavasti tulee kivaa. Mua vähän pelottaa, et jos siel on kauheesti niitä juoppoi ku ne on vaarallisia. Ja me ollaan maken kans suunniteltu et me valvotaan koko yö... No maanantaina ei ehkä niin kauheesti oo niit juoppo miehii....

ps. Nennu on söpö <3 se nukkuu tos sohvalla niin söpösti

ahdistus sattuu

Nyt surettaa ja ahdistaa taas ihan vitusti :/ en kehtaa kertoo kellekkään, joten parempi kai vaan mennä "nukkumaan" omaan huoneeseen, rauhaan ja hiljaisuuteen. Toivottavasti en viiltele! Yritän taas lopettaa.. taas.. Oon niin luuseri, vois ampuu ittensä.. jos olisin tarpeeks rohkee ni tappaisin itteni. En vaan uskalla. Ehkä ihan hyvä niin...

Jos kuitenki meen kertoo äitille et on paha olo.. ehkä se voi auttaa.. saas nähä mitä nyt teen.

Dkt taidot on jo ihan unohtuneet. Oon kyllä melko varma et niistä on hyötyy ku alotan syksyllä koulun. Toivottavasti saan ne käyttöön. Ihan jo pelkästään sen takia, että muuten oon vieny turhan takii paikan siit dkt ryhmästä...

Please, get out of my head!

Edellis ilta meni hyvin. En viillellyt niinkun lupasin! Enkä eilenkään, vaikka mieli teki. Hyvä minä! Olin vahva jo kahtena iltana :)

Oon tänään ollu tosi väsyny koko päivän. Muuten on ollu kiva päivä. Leivottiin kaikkee yhessä. Samalla fiilisteltiin sellasta vanhaa bändiä ku s club 7 :D Kuunneltiin pari biisii.. Se oli sillon aikanaan tosi hyvä bändi ja se sarja oli hauska. Siit bändist tuli semmonen hauska tv sarja niille tiedoks jotka ei oo sitä sarjaa kattonu.

Nyt ei ees tee mieli viillellä, vaikka se onki kokoajan mielessä. Niinku itsemurhaki. Ei tee mieli tehä, mut se on koko ajan mielessä ja ajatuksissa. Kaikki eri tavat miten sen vois tehä. Sillon ku käytiin uimassa, ku tultiin takasi ni autossa, ku tultiin moottoritietä takas. Mul tuli mieleen (en siis varsinaisesti olis halunnu tehä niin) et vois vaan vääntää vähän ratista,ku istuin siinä pelkääjän paikalla, nii ni vois siis vääntää ratista ku oltiin menossa jonku rekka-auton ohi. Se olis ollu menoo se... :( miten pääsen eroon näistä ajatuksista!

Ei oo vielkään ollu aikaa kellekkään. Tosi veemäistä... ne on unohtanu mut

Hallinnan menetys kaikin puolin..

Taas eilen viiltelin... Oon tyhmätyhmätyhmä!! Vittu.. mä oikeen innostuin sen terän kanssa ja tein pieniä kevyitä viiltoja koko pohkeeseen ja vähän jopa käteen.. Muutama syvempi kumpaanki nilkkaan... Nyt tän on loputtava! Heitän terän pois. En pysty en kykene, oon lliiian heikko. mä en pysty siihen. No ihan sama, mut tänään en varmasti viiltele! En varmasti! Mä lupaan!!!

Tänään oli tosi kiva päivä. Käytiin uimassa mä, Krisse ja sen kämppis, kaks muuta siskoo, Make ja sen kaks kaveria. Meil oli tosi kivaa, kunnes.... Mä näin sen miehen. Se oli ihan varmasti se. Se tuli kans uimaan. Hetkeks kaikki pysähty ja mieli tyhjeni. Sit kesken ku me heiteltiin palloo vedessä Krissen kanssa, ni mun oli päästävä silleen et mul yls jalat maahan ku menetin kehon hallinnan hetkeks. Kaikki pimeni ja en kuullukkaan mitään. Sit aistit ja hallinta palas, ku kuulin "Sandra! Sandraaa!!?" Se oli Krisse. Me noustiin vedestä ja mentiin aurinkoon lämmittelemään. Sit yhtäkkii kaikki näytti siltä mieheltä. kaikki miehet näytti siltä ja samalta siis. Suljin silmät hetkeks ja toivosin et olisin kotona turvassa(vaikka ei kotikaan oo varma turva)... Loppu ajan olin hiljaa. Kaikki se kiva unohtu hetkeks ja pelko valtas mut. Onneks lähettiin sit aika pian ja olo helpotti..

Ja Make näki mun jalkojen viillot.. Vaikka ne on niin ohuita ja pieniä... Se on niin vitun tarkka noitten kanssa. Miten se voi olla? Jätkä on vasta 12 vuotias ja se on niin paljon jo joutunu näkee.., mun takia... :( Oon niin vihanen itelleni. Tänään en viiltele EN!

I need some help please

Nyt tekee mieli ottaa yliannostus lääkkeit ja viinaa ja viillellä.. Apua! Kädet tärisee ja ahdistaa, mut se ei saa näkyä päälle päin.. menen omaan huoneeseen, painan kasvot tyynyyn ja pidätän hengitystä, kunnes nukahdan..............................auttakaa!!!

And then, I'm alone

Olin eilen illalla taas heikko ja viiltelin.... Nilkkaan. ensin varovasti pieniä pinta naarmuja, mut sitten syvempiä ja oikeestaan tuli vähän liianki syviä. Syksyllä se on helpompaa,ku voi pitää puseroo ni voi viiltää käsiin. Haavoja on helpompi hoitaa..

Tänään on ollu oikeestaan ihan kiva päivä. Katottiin äitin kanssa pari leffaa.. en oikeestaan oo muuta jaksanukkaan tehä. Oon ihan poikki vaikka nukuin 12 tuntia. Mä oon niin huono ihminen. Ja dkt taidot on jo ihan unohtunu jja se hävettää mua. En pärjää näin, mä tarviin dkt käyntejä ja terapeutti S:ssää.. Ei tää toimi näin, ku ei oo ketään sanomassa kuin hyvä asia se on et en viiltele... Ei oo oikeestaan ketään kelle kertoisin et viiltelenkö vai enkö. Ja mut jätettiin yhtäkkii yksin. Kaikki pitkä aikaset hoidot loppu yhtäkkii ja mul ei oo nyt mitään hoitokontaktia toistaiseksi... ku kaikki on kesälomalla. Se sijainenki on lomalla ja mulla ei oo täl viikolla mitään aikaa... Eli ekana käyn päivittäin jossain ja sit yhtäkkii ei oo mitään eikä ketään missään...... VITUTTAA JA AHDISTAA!!

ps. ketä kiinnostaa joku hiukkanen?!

"symboli-veitsen" tarina

Edellis päivänä tai siis iltana mä olin taas heikko. Mun teki niin kovin mieli viillellä ja muistin et mulla oli terä jossain. Sitte kysymys kuuluikin, että missä?! Ettisin koko huoneen läpi ja löysin sen lopulta mun vanhasta penaalista(jossa on myös symboli veitsi, josta kerron kohta) Mun oli pakko viiltää. ihan vähän ja ihan pieniä pinta naarmuja. Ranteeseen ja nilkkaan.... aah sitä fiilistä! varmaan tänään illallaki... mun pitäis päästä eroon siitä terästä, mut en tavallaan halua.. en tiiä mitä haluun............argh

Nyt siit "symboli veitsestä" En tiiä mist se on saanu ton nimen, mut mulla on ollu se jostain viitos luokalta saakka mun penaalissa. Se on ollu siis mun mukana joka paikassa, ku se oli mun laukussa se penaali. Kun mä vaihdoin sit penaalii pari vuotta sitte, ni se jäi sinne toiseen, vanhaan penaaliin, mut mä tiedän et se on siellä. Päätin joskus et en heitä sitä ikinä pois... vaikka se onki jo melkeen käyttö kelvoton, ku se on jo niin tylsä... se oli tosi terävä semmonen askartelu veitsi.. mä varastin sen koulusta sillon vitosella. Nyt se on mulle symboli. Sit ku mulla on uskallus päästä eroon siitä, ni sitte lopetan viiltelyn kokonaan. Sit mä unohdinki ssen jossain vaiheessa ku dkt:n jossain vaiheessa päätin et lopetan viiltelyn.. ja nyt en ees haluu päästä siit eroon.... vaikka lopettaisinki. En uskalla sanoo et haluun lopettaa, koska hauun pitää viiltelyy hätävarana.....damn this shit.. miksi oon tällanen luuseri paska?

Oon tänään koko päivän siitä lähtienku heräsin eli jostain kahesttoist asti laskenu tunteja, et koska pääsee takasi nukkumaan.. Nyt pääsee, jeee.................................(!) not

en haluu viillellä tänään. päätin sen nyt, etten aijo tänään. en jaksa, en tarvitse, en halua, en viitsi, en uskalla..