Päiväkirja merkintä v 2006 + mini "analyysi"

Tässä yks päiväkirja merkintä.
13 vuotta:

16.1 2006

Ne vitun kusipäät haukku mua taas. Mä en halu kertoo kellekkään vaiks se häiritsee mua oikeesti. Mä meinasin itkee, koska mä olin yksin niit kaikkii vastaan. Se juttu jäi ihan selvittämättä, ja mä en haluu sen takii mennä huomenna kouluun. Mä en jaksais aina tapella. Mä aattelin, et jos valvoisin koko yön, ni ehkä mä olisin huomen siin kunnos, et en voi mennä kouluun.

Mut joo.. Mä oon huomannu, et melkeen kaikki täs perhees pitää mua sellasena joka kuuntelee, mut ku en mä aina voi olla just sen puolella jota mä kuuntelen. Sit tulee sellanen ristiriitanen olo.. Ja onhan se nyt kiva, että kaikki uskaltaa puhuu mulle, mut ku kukaan ei kuuntele mua. Mä en kyl pahemmin tykkää puhuu ittestäni.. Oon ehkä vähän sulkeutunu, mut... kaikki vaan on jotenki outoo.

Mut entä jos mua ei olis enää huomenna? Mä oon aatellu, et lasketaaks se itseriks, jos tappaa itsensä toisen puolesta? Siis jos mä tappaisin itteni, ni täällä meillä olis helpompaa ja ehkä siinä säilyis jonku henki. Täs asias mä oon kyl ihan tosissani.. Laskettaisko se? Ku en ajattele siinä itteeni, vaan muita.

Olin todella masentunut noihin aikoihin. Ja koulukiusaaminen vaan tietty pahensi asiaa. Mun kiusaajat tohon aikaan oli yleensä vaan poikii. Ja siis tottahan se oli et mä osasin sanallisesti puolustaa itteeni(melken aina) , mut silti niistä sanoista jäi arpi. Ja arpia tuli myös fyysisesti, ku melkeen aina ku mua kiusattiin, kostin ittelleni viiltelemällä. Aika sekavaa touhuu.. Ristiriitasta...

Ja sit toi itsemurha haluisuus. Mä ihan oikeesti uskoin et jos en tee itsarii, ni joku meijän perhees tekee.. mun takii.. Olinpas sairas... :(